Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Tammikuun huutokauppa - meklarin poiminnat osa 1

Posted by Joonas Mutkala

24.1.2017 14:31:28

Vuoden ensimmäinen kuukausihuutokauppa lähestyy! Yksipäiväisessä huutokaupassa on tarjolla paljon mielenkiintoista tavaraa ja tässä meklarin poiminnassa keskitymme 1800-luvun hopeaan ja viinapulloihin! Blogin lopusta löydät myös kohteen, josta seuraava blogimme kertoo laajemmin.

Kohde 829-862565-edited.jpg

1800-luvun hopeaesineitä

 

Kohde 810 ja kohde 809

 

Kohde 810 on Venäjällä vuosien 1908-1917 välisenä aikana valmistettu kousa. Tällainen hopeinen ja cloisonne-koristelulla viimeistelty pieni kousa olisi ollut harvinaista herkkua suomalaisissa piireissä. Valmistaja on mahdollisesti Itska Lozinski, mutta tästä ei ole sataprosenttista varmuutta. (Kohde 810 kuvassa vasemmalla)

Kohde 809 on myös Venäjällä valmistettu kousa, mutta hieman kohdetta 810 vanhempi. Tämä kohde on valmistettu vuosien 1882-1899 välisenä aikana. Ehkäpä merkittävin ero näiden kahden välillä on se että kohteelle 810 voidaan ilmoittaa mahdollinen tekijä. (Kohde 809 kuvassa oikealla)

Kousa tarkoittaa kauhaa tai lyhytvartista kauhan muotoista juoma-astiaa. Suomalaiset kousat ovat pääsääntöisesti tehty puusta. Kousia on käytetty keskiajalta lähtien, mutta vanhoja juhlakousia on säilynyt Pohjoismaissa vain parisenkymmentä. Ruskon kinkerikousa on tiedettävästi ainoa Suomessa säilynyttä juhlakousa, kousa on nähtävillä kansallismuseossa.

Venäläiset kousat voivat olla valmistettu puun lisäksi myös hopeasta tai pronssista. Koristeelliset kousat olivat venäläisten suosiossa 1800-luvulla, osittain syystä että ne olivat mainio lahjaesine.

A55 kousat.jpg


Kohde 829.jpgKohde 829, Kannu, sokerikko ja kermakko, Venäjä.


Venäjän Moskovassa ja Pietarissa valmistettu hopeinen kahvikalusto 1830-luvulta, sisältä polttokullattu ja kahvat luuta. Sokerikon tekijäksi on merkitty Vasily Semenov ja kermakon tekijäksi Carl Gustav Savary.

Vasily Semenov teki yhteistyötä muun muassa kuuluisan venäläisen kultasepän Pavel Ovchinnikovin kanssa ja Carl Gustav Savaryn hopeisia kahvikalustoja on myyty huutokaupoissa ympäri maailmaa. Kahvikaluston valvottu hinta on 2.500 euroa.

 

 

 

 

 

 

 

Kohde 812.jpgKohde 812, Teesihti, JOSEF ISRAEL ÅKERSTEN, Pori 1873.

 

Josef Israel Åkersten on suomalainen porissa asunut kulta- ja hopeaseppä, hän valmisti hopeisien kahvikalustojen lisäksi myös muun muassa kultakoruja.

Huutokaupassa olevan teesihdin pitoisuus on 13 L ja paino n. 62 g. Pitoisuusleimaa 13 ja 13L käytettiin vuosien 1853-1891 välisenä aikana eli se oli leiman 813 edeltäjä.

 

 

 

 

 

  

 

 

1800-luvun viinapullot

 


Nelikulmaiset viinapullot tulivat Suomessa käyttöön 1800-luvulla. Suuri syy tähän on säilytyksen helpottuminen, nelikulmaiset viinapullot mahtuvat paremmin puiseen säilytyslaatikkoon kuin pyöreät viinapullot. Tämän jälkeen ei enää tarvinnut tehdä niin suuria säilytyslaatikoita, joten kuljettaminenkin helpottui. Nelikulmaisia viinapulloja myös usein koristeltiin maalauksin tai kaivertaen.

Vuonna 1892 Suomeen tuli laki, joka kielsi myymästä alle 2 litran viinapulloja. Tarkoituksena oli nostaa pullonhinta niin korkeaksi että suurella osalla väestöä ei ollut varaa ostaa edes yhtä pulloa. Mitään varmuutta ei löydy siitä kuinka kauan tämä kesti, mutta viimeistään vuonna 1919 se loppui sillä  Suomeen tuli voimaan kieltolaki, joka päättyi vasta vuonna 1932. Tammikuussa huutokaupassa olevat viinapullot on tehty ennen vuotta 1892 sillä ne ovat alle 2 litran lasipulloja.

P.S. Kieltolain päättymiseen hyvä muistisääntö on muistaa numerosarja 543210. Sillä kieltolaki päättyi 5.4.1932, klo 10.

Kuvassa:

Ylhäällä vasemmalla: Kohde 802, Viinapullo, v. 1854, siipirataslaiva-kaiverruskoristelu, k 18 cm.
Ylhäällä oikealla: Kohde 805, Viinapullo, 1800-luku, kaiverruskoristelu, k 16 cm.
Alhaalla vasemmalla: Kohde 797, Viinapulloja 2 kpl, 1800-luku, Kaiverruskoristelu, toisessa rihla, pienemmässä halkeama, k 15-19,5 cm.
Alhaalla oikealla: Kohde 801, Viinapulloja 2 kpl, 1800-luku, Kaiverruskoristelu, k 12-16,5 cm.

viinapullot.jpg

 


Laajemmin seuraavassa blogissa

 

smaragdi3.jpgKohde 1064, Smaragdi/timanttisormus

 

T:mi Erkki Nupposen vuonna 1995 Helsingissä valmistama smaragdi/timanttisormus on harvinaista laatua Suomen huutokaupoissa. Kauniin smaragdin lisäksi sormuksessa on 18 karaatin kultaa sekä briljanttihiontaisia timantteja 32 kpl ja princess-hiontaisia timantteja 15 kpl! Briljanttihiontaiset timantit ovat noin 0,35 ct ja puhtaus noin VS (very small inclusions). Princess-hiontaiset timantit ovat suurempia noin 1,45 ct ja puhtaus sama VS. Sormuksen koko 16,25 ja paino noin 12,6 g.

Smaragdeja löytyy muun muassa Etelä-Amerikasta, mutta suurin osa niistäkin on kaivettu jo puhtaaksi. Smaragdeja ei ole Suomesta toistaiseksi löydetty. Smaragdissa suurin tekijä on sen väri, oikean värinen on huonokuntoisenakin kalliimpi kuin puhdas mutta liian haalea kivi. Halutuin väri on puhtaan ruohonvihreä.

Valvottuhinta tällä sormuksella on 22.000 euroa, mutta se ei ole paljoa siihen nähden että vakuutusarvo tällä kaunokaisella on huimat 45.000 euroa! Ostaja saa mukaansa Suomen jalokivilaboratorion todistuksen.

 

Lisätietoa tästä kauniista sormuksesta löydät myöhemmin ilmestyvästä laajamittaisemmasta blogista!

 

 

 

  


Tammikuun kuukausihuutokauppa:

 

Tammikuun kuukausihuutokauppa järjestetään lauantaina 28.1.2017, klo 11.00.

Näyttö järjestetään torstaina ja perjantaina klo 12-19.00.

Luetteloon

 

 A55 Tove Jansson



Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Aki Syrjäläinen
 

 

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Tilaa blogi sähköpostiisi!