Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Suomi-yhtiön muotokuvat joulukuun huutokaupassa

Posted by Joonas Mutkala

13.12.2016 11:03:19

Kulttuurisesti arvokas alkuperäinen Suomi-yhtiön sisustuskokonaisuus muotokuvamaalauksineen etsii uutta omistajaa Helanderin joulukuun huutokaupassa. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan. Tässä blogissa kerromme muotokuva taiteesta yleisesti sekä Suomi-yhtiön muotokuva maalauksissa olevista henkilöistä.

C06K5628-074034-edited.jpg

Kuvassa Waldemar Eneberg, sign. Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela, monogrammisign.)

Yleistä muotokuvista

 

Muotokuva on taiteen pitkäikäisimpiä ja elinvoimaisimpia kuvatyyppejä. Se on kestänyt niin valokuvauksen keksimisen kuin uudet sähköiset tallennusmuodot. Nykyisessä selfie-kulttuurissa perinteinen muotokuva on saanut uusia ulottuvuuksia. Siinä missä kännykkäkameralla ikuistetut ja sosiaalisessa mediassa levitetyt selfiet kertovat useimmiten ihanneminästä mallin omin silmin nähtynä, taiteilijan maalaama muotokuva esittää mallinsa sellaisena kuin toinen henkilö hänet näkee. Juuri toisen, tuntemattoman ihmisen katse tekee muotokuvasta kiinnostavan. Toisinaan se on ihannoiva, toisinaan realistinen. Joskus se on suoruudessaan armoton.

Vaikka tilausmuotokuvien perinteeseen kuuluu mallin määritteleminen ensi sijassa ammatin ja saavutusten kautta, jokainen muotokuva sisältää mielenkiintoisia viitteitä erilaisiin luonteenlaatuihin ja persoonallisuuden piirteisiin. Näemmekö mallin seisovana kokovartalokuvassa vai istuuko hän työ- tai nojatuolissa? Katsooko hän suoraan kohti vai suuntaako hän katseensa kaukaisuuteen? Miten hän on pukeutunut? Ovatko hänen kätensä näkyvissä? Ovatko ne nyrkissä, levollisesti polvella vai pitävätkö ne kiinni jostakin? Onko kyseessä miljöömuotokuva, jolloin mallia ympäröivä tila esineineen on olennainen osa kertomusta?

maalareista kuvaa.jpgHuutokauppa Helander on saanut joulukuun huutokauppaan myyntitoimeksiannon Vakuutusyhtiö Suomen kokoelmiin kuuluvasta 19 muotokuvasta. Toimeksianto on laajuudessaan ainutkertainen ja suomalaisessa huutokauppahistoriassa poikkeuksellinen, sillä samanaikaisesti muotokuvakokoelman kanssa myyntiin tulee Suomi-yhtiöiden hallintoneuvoston kokoussalin alkuperäinen jugendtyylinen irtaimisto. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan.

Kokoelman taiteilijoiden joukossa on suomalaisia eturivin muotokuvamaalareita: Eero Järnefelt, Antti Favén, Wilho Sjöström, Tapani Raittila, Eero Snellman, vain muutamia mainitakseni. Eero Järnefelt ja Wilho Sjöström lasketaan Suomen itsenäisyyden alkuvuosien tärkeimpiin muotokuvaajiin. Toisin kuin kokoelmassa edustettuna oleva Akseli Gallen-Kallela, heidän suhtautumisensa muotokuvaan oli mutkaton. Tilaukset turvasivat toimeentulon, mutta olivat myös haaste yksilöpsykologiasta kiinnostuneille taiteilijoille. Vaikka yritysmuotokuvia ei aina maalattukaan loppuun saakka malli-istuntojen aikana - olihan valokuvaus ollut 1800-luvun lopulta alkaen yksi taiteenlajin apuvälineistä - tilaustyön parissa puurtava taiteilija toimi aina oman ammattiylpeytensä, mallin mielipiteiden ja tilaajan odotusten ristiaallokossa. Kontakti vieraan ihmisen kanssa ei onnistunut kaikilta. Se vaati taiteilijalta psykologista silmää, ihmissuhdetaitoja sekä diplomaattista ja kärsivällistä luonnetta.

Suomi-yhtiön kokoelman 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistuneet muotokuvat edustavat niin sanottua miljöömuotokuvaa. Lajityyppi syntyi naturalismin aikana, ja sen tavoitteena oli uudistaa muotokuvausta samalla, kun mekaaniseksi koettu valokuvaus valtasi alaa maalatulta muotokuvalta. Taiteen harrastajalle miljöömuotokuvat ovat antoisia. Ne kertovat mallin tunnistettavien piirteiden ja karaktäärin lisäksi hänen arkiympäristöstään. Miljööt sisältävät viittauksia tieteen ja talouselämän historiaan. Kun yksityiset muotokuvat siirtyivät 1900-luvulla yhä useammin valokuvaajan tehtäväksi, maalattu muotokuva säilyi merkkinä statuksesta, mallin erityisestä asemasta suvussa, yhteisössä tai yhteiskunnassa. 1900-luvun modernismin myötä muotokuvamaalarit korvasivat esinerekvisiitan yhtenäiseksi seinäpinnaksi jätetyllä taustalla. Katse keskittyi mallin psykologisen luonnehdintaan. Henkilö- ja muotokuvilla oli huomattava osuus esimerkiksi Tapani Raittilan tuotannossa. Hän yhdisti piirustuksellista ja maalauksellista käsialaa ja ikuisti mallinsa hillityin murretuin värein kasvoihin ja näköisyyteen keskittyen, ympäristön yksityiskohdat minimoiden.

Vakuutusyhtiö Suomen hallintoneuvoston kokoussalin kiinteään sisustukseen kuului kolme muotokuvaa. Ne oli ripustettu riviin stukkotyönä toteutettujen uurrettujen pilastereiden jakamalle seinälle. Seinät kärsivät sodan aikana huomattavia vaurioita, mutta maalauksen säästyivät. Kaikki kolme pitkällä seinällä ollutta muotokuvaa ovat korkeita ja suorakaiteen muotoisia. Niissä on yhdenmukaiset mahonkikehykset, joiden alareunaan on leikattu mallin nimi. Maalauksen mallit olivat E. A. Homén, A. S. Donner ja H. M. J. Relander. Lisäksi salissa olivat oven päällä Waldemar Enebergin ja takaseinällä A. Osw. Kairamon muotokuvat. Ikkunaseinälle salin päätyyn oli sijoitettu E. E. Kaslinin ja W. A. Lavoniuksen muotokuvat.

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja ensimmäinen päämatemaatikko 1890-1898 Anders Severin Donner (1854, Kokkola – 1938, Helsinki), ei sign. (Torsten Wasastjerna)

 

C06K5688.jpgAnders Severin Donner teki mittavan akateemisen uran Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto). Kokkolalaisen  kauppaneuvoksen poika nimitettiin 28-vuotiaana Tähtitieteen professoriksi. 1900-luvun alussa hän ehti toimia myös yliopiston rehtorina ja varakanslerina. Donnerin tieteellisistä hankkeista merkittävin oli valokuvaukseen perustuva tähtien taivaankarttahanke ”Helsinki carte du ciel” eli Helsingin tähtiluettelo. Se julkaistiin vuosina 1903-1937 merkittäviltä osin Donnerin oman taloudellisen panostuksen turvin. Akateemisten toimien ohella Donner osallistui aktiivisesti liike- ja talouselämään. Hän oli Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja yhtiön ensimmäinen päämatemaatikko vuosina 1890-1898.

Muotokuvassa huomio kiinnittyy Donnerin ilmeikkäisiin kasvoihin. Sakettiin ja plastroniin sonnustautuneen mallin karismaattinen katse kertoo tarkkaavaisuudesta ja älyllisyydestä, hyvin hoidetut parta ja viikset sivistyneisyydestä. Takana näkyy kaksi uusrenessanssityylistä kirjahyllyä täynnä kirjoja: viittaus tieteeseen ja tietoon. Kädessä Donner pitää luonnontieteellisiin harrastuksiin ja matemaatikon tehtäviin viittaavaa paperia. Maalauksen väriasteikossa toistuvat ruskean ja vihreän sävyt. Sommittelua rytmittävät lattian ruudukot ja nahkaselkäisten kirjojen kultapainatukset. Pieni tärkeä yksityiskohta on kellonvitja ja siihen ripustettu Suomi-yhtiöiden jetoni.

Signeeraamattoman muotokuvan tekijäksi on kirjattu Torsten Wasastjerna. Noin vuonna 1890 valmistunut maalaus edustaa tämän monipuolisen ja teknisesti taitavan muotokuva- ja maisemamaalarin varhaiskautta, jota pidetään Wasastjernan taiteellisesti vahvimpana aikana. Vuonna 1889 Wasastjerna oli maalannut setänsä, lääketieteen professori Osvald Wasastjernan muotokuvan. Onnistunut maalaus toi hänelle runsaasti uusia tilaustöitä ja teki hänestä luontevan valinnan myös toisen yliopistomiehen Anders Donnerin muotokuvan tekijäksi.

 

 

C06K5689.jpgVakuutusyhtiö Suomen ensimmäinen ylilääkäri 1890-1926 Ernst Alexander Homén (1851, Pieksämäki – 1926, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1912

 

Pieksämäkeläiseen pappissukuun kuulunut Ernst Alexander Homén oli Vakuutusyhtiö Suomen ensimmäinen ylilääkäri. Hänet tunnetaan bakteriologian ja neurologian uranuurtajana ja yhtenä merkittävimmistä suomalaisista lääketieteilijöistä. Robert Tigerstedtin ohella Homén oli oman aikansa ainoa suomalaistutkija, jota ehdotettiin lääketieteen Nobelin palkinnon saajaksi. Patologisen anatomian professorina Homén jäi mieliin mukaansatempaavana, helposti innostuvana ja rönsyilevänä luennoitsijana.

Eero Järnefeltin maalaamassa muotokuvassa Homén seisoo työhuoneessaan. Miljöömuotokuvan periaatteita noudattaen häntä ympäröivät arkipäiväiseen elämänpiiriin ja ammattiin liittyvät esineet. Pöydällä on pääkallo ja tislauspullo ja taustalla muuta lääketieteeseen liittyvää esineistöä. Vaikka hiukset ovat päälaelta harventuneet ja paksut mursunviikset harmaantuneet, kohotetuissa kulmakarvoissa ja tarkkaavaisissa silmissä on poikamainen pilkahdus. Niissä Järnefelt on onnistunut tavoittamaan jotain olennaista mallistaan. Homén oli vauhdikas persoona ja Hangon kylpylaitoksen ylilääkärinä työskennellessään (1888-1898) tuttu näky Achilles-ratsun selässä Hankoniemen hiekkanummilla.

 

 

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja 1890-1891 Waldemar Eneberg (1840, Närpiö – 1904, Helsinki), sign. Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela, monogrammisign.) 1890-1891

 

C06K5628.jpgWaldemar Eneberg oli lahjakas talous- ja hallintomies, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, poliitikko ja senaattori. Hän kirjoitti Vakuutusyhtiö Suomen säännöt, jotka loivat pohjan yhtiön menestykselle ja toimivat esikuvana myöhemmille suomalaisille henkivakuutusyhtiöille. Enebergin isä oli Närpiön kappalainen, sittemmin Kokemäen kirkkoherra Isak Reinhold Eneberg ja äiti vapaaherratar Fredrika Lovisa von Knorring. Myös Eneberg sai aatelisarvon vuonna 1903. Tunnuslauseekseen hän otti katajaan viittaavasta sukunimestään johdetun moton "taipuu ei taitu".

Akseli Gallen-Kallelan vuosina 1890-1891 maalaama muotokuva on nuoren taiteilijan mestarinäyte. Eneberg nojaa valkean liinan peittämään pöytään, jolla lepää kaksi lakiin viittaavaa kirjaa. Puolivartalokuva ja taustan voimakas punainen sävy alleviivaavat mallin intensiivistä läsnäoloa. Asento on rento ja kiireetön. Katse suuntautuu kauas kuvan ulkopuolelle. Kädessä oleva paperi vihjaa meneillään olevaan ajatustyöhön. Kasvoille lankeava valo on kuin merkki edessä avautuvasta tulevaisuudesta. Elämänkokemuksesta kertovat ilmerypyt korostavat mallin yksilöllistä näköisyyttä ja tuovat kuvaan lämpimän inhimillisen latauksen.

 

Esittelemme loput muotokuvien malleista seuraavassa blogikirjoituksessa!

 


 

Joulukuun kuukausihuutokauppa


Näyttö ja huutokauppa: 15.-18. joulukuuta
Näyttö avoinna arkisin klo 12-19, la-su klo 10-11, Huutokauppa pidetään la-su klo 11 alkaen
osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, Helsinki.

 

Tarjousten jättö

 

Ennakko- ja puhelintarjousten jättö alkaa perjantaina 9.12. klo 9.00 ja päättyy huutokauppapäivänä tuntia ennen huutokaupan alkua. Huomaa, että lauantaina myytävistä kohteista voi jättää tarjouksia lauantaihin 17.12. klo 10.00 saakka ja sunnuntain kohteista sunnuntaihin 18.2. klo 10.00 saakka.

 

 

Teksti: Tuija Peltomaa

Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Wikipedia

Lähteet: 

  • Kansallisbiografian artikkelit seuraavilta kirjoittajilta: Tapio Markkanen (Donner), Jaakko Ignatius (Homén), Markku Tyynilä (Eneberg), Jorma Kallenautio (Lavonius) , Raimo Savolainen (Wuorenheimo), Martti Häikiö (Kairamo)
  • Tutta Palin, Oireileva miljöömuotokuva, 2004.
  • Tutta Palin Modernin muotokuvan merkit, 2007.
  • Ars Universitaria. Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista, 1990.
  • Dorthy Aminoffin haastattelu 2003, Tuija Peltomaa (Tervo)

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

 

Suomen hulppein nukkekoti huutokaupataan joulukuussa - Arvo yli 50 000 €  Blogijoulukalenterin ensimmäinen luukku

C06K5713-227183-edited-012542-edited-095033-edited.jpg

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Tilaa blogi sähköpostiisi!