Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Kaikki blogipostaukset

Uusimmat blogipäivitykset

Tilaa blogi sähköpostiisi!

Sisustettu Helanderilla: Moision taidekartano

Posted by Jenny Sirén

27.6.2016 9:00:00

Hasun suvun ylläpitämä, vuonna 1820 valmistunut herraskartano on sisustettu aikansa mukaisesti empiretyylillä. Taidekartanona tunnettu rakennus kätkee sisälleen kuitenkin enemmän, kun mitä ensisilmäyksen jälkeen osaisi odottaa. 

1417.jpg

Vuonna 1820 valmistuneen, Elimäen kunnassa Moisiossa sijaitsevan kartanon on piirtänyt kuuluisan arkkitehti Carl Ludvig Engel.


 

1. Anne Hasu, kertoisiko hieman kartanon historiasta?

 

-Kartanon rakennustyöt aloitettiin 1818 ja se valmistui 1820. Moision kartano on kuuluisan saksalaisen arkkitehti Carl Ludvig Engelin käsialaa. Eli kulttuurihistoriallisesti kyseessä on merkittävä rakennus, kertoo Anne.

-Kartanon rakennuttajana toimi Majuri, kauppaneuvos Fredrik af Forselles, joka rakennutti tämän 20 huoneisen aateliskartanon perheelleen asuintaloksi. Fredrikillä oli ensimmäisen puolisonsa kanssa kuusi lasta mutta rouvan kuoltua suhteellisen nuorena, hän meni uusin naimisiin. Fredrik sai uuden vaimonsa kanssa vielä neljä lasta lisää. Eli kymmenlapsinen kartano, toteaa Anne hymyssä suin.

 

1450-791535-edited.jpg 

Muotokuvat kartanon rakennuttaneesta Majuri, kauppaneuvos Fredrik af Forsellesista sekä hänen toisesta vaimostaan Ullrika Möllersvärdista.


 

Fredrikin poika, Teodor Ulrik af Forselles peri isänsä omaisuuden tämän kuoltua vuonna 1857. Sahateollisuudesta kiinnostunut Ulrik panttasi kartanon maa-alueineen taatakseen yritykselleen ottamansa lainat. Valitettavasti yritys ajautui konkurssin partaalle ja nuori sahanpitäjä kuoli yllättäen. Velkainen saha jäi Ulrikin lesken sekä veljien hoidettavaksi. Kartano pakkohuutokaupattiin lopulta syksyllä 1880 ja Forselleksien aika kartanossa päättyi.

Kartanon osti pakkohuutokaupasta Virossa asunut, suomalainen kreivi Friedrich Georg Magnus Berg. Kreivi Berg osti kartanon pojalleen syntymälahjaksi. Bergeillä oli kuitenkin niin mittavat tilukset Virossa, että tilaa hoiti suomalainen Otto Weerde. Otto toimikin kartanon tilanhoitajan aina vuoteen 1907 saakka, kertaa Anne.

Tämän jälkeen kartano myytiin Elimäen kunnalle. Kunta antoi alustalaisille mahdollisuuden lunastaa omat tilansa itselleen. Niinpä kartanon tilukset jaettiin peräti 330 maatilaan. Kartanon päärakennus, sen maat sekä metsät myytiin seitsemän maanviljelijää käsittäneelle ostoyhtymälle. He luopuivat kartanosta ja sen piha-alueista kuitenkin jo vuonna 1910, jolloin Elimäen kunta lunasti sen taas takaisin.

Anne kertaa kartanon lähihistorian tapahtumia kertomalla, että Elimäen kunta perusti kartanoon kunnalliskodin eli niin kutsutun "vaivaistalon". Kartano toimi kunnalliskotina aina vuoteen 1968 saakka, jonka jälkeen se myytiin jälleen kerran. Tällä kertaa ostajana oli Väestöliitto. Väestöliiton kartanon tiloihin perustama kotisisaropisto toimi tiloissa vuosina 1970-1984.

Hasuille kartano päätyi, kun Elimäen kunta etsi tiloihin ympärivuotista yrittäjää. Seija ja Pentti Hasu olivat jo pidemmän aikaa etsineet taidekokoelmalleen sopivaa tilaa. -Vanhempani vuokrasivat kartanon Elimäen kunnalta 1997 ja siitä asti olemme tätä pyörittäneet, kertoo Anne. 

 

1434.jpg

Kartanon salit on täytetty taiteella ja antiikilla. Kartanoa aiemmin isännöineet Seija ja Pentti Hasu ovat tuoneet kartanoon keskeisen osan omasta elämästään – runsaan neljän vuosikymmenen aikana kerätyn ainutlaatuisen taidekokoelmansa. Seija ja Pentti Hasu palkittiin Taiteen puolesta –tunnustuksella 2013. Tunnustus myönnettiin pitkäjänteisestä taideharrastuksesta ja taiteen tukemisesta ja kokonaisen sukupolven kasvattamisesta taiteen pariin.


  

2. Miten kuvailisit kartanoa?

 

-Talon sisustuksessa on pyritty vaalimaan empiretyyliä, kartanon arkkitehtuurin mukaisesti. Moision kartanohan on rakennettu empiren kukoistuksen aikaan. Meille on tärkeää ostaa aitoja ja niin sanotusti "oikeita" huonekaluja, eli niitä esineitä, jotka todella ovat sieltä 1800-luvun alkupuolelta. Emme halua hankkia jäljitelmiä, vaan se mitä ostetaan, ostetaan kunnollista. Vaikkakin sitten vähän kerrallaan, toteaa Anne Hasu.

Hasujen perhe omistaa ja ylläpitää kartanon taide- ja antiikkihuonekalukokoelmaa, vaikka kartano onkin ollut Kouvolan kaupungin omistuksessa vuodesta 2009 lähtien (kuntaliitoksen myötä). Kartanossa järjestetään vierailijoiden iloksi vaihtuvia taidenäyttelyitä, joista voi halutessaan ostaa itselleen uniikin taideteoksen. 

 

1362.jpg 

Kartanon empiresali on sisustettu Helanderilta ostetuilla empirekalusteilla. Salissa on nähtävissä myös vaihtuva taidenäyttely.

C06K1348.jpg

Kartanon sininen sali toimi ennen vanhaan herrojen tupakkahuoneena, johon miehet keräytyivät polttamaan ja viettämään aikaa. Naiset viettivät aikaa viereisessä, vihreässä salissa. Nykyisin sinisen salin seiniä koristaa mm. kuvassakin näkyvä, Venäjän keisarin aikainen kookas peili ja siihen kuuluva istuin. 


 

 

3. Mikä on seuraava sisustusprojektinne?

 

-Meillä on itseasiassa meneillään pari projektia. Yksi niistä on tässä kartanon välittömässä yhteydessä, aivan pihamaalla sijaitseva, vuonna 1913 rakennettu jugendtalo. Rakennus pystytettiin pihamaalle kartanon toimiessa vielä vaivaistalona ja se on valitettavasti seisonut tyhjillään melko pitkään.

-Talossa on välillä pidetty harrastelijataiteilijoiden näyttelyitä mutta nyt asiakaspalautteen myötä päätimme tehdä sinne jotain enemmän. Rakennus on tarkoitus sisustaa lahjoituksin saaduilla esineillä, ja olemmekin jo päässeet alkuun. Talosta löytyy mm. vaivaistaloajan mukaan sisustettu vanhainkoti-huone, jossa vierailijat pääsevät näkemään, miten sen ajan vaivaistaloissa asuttiin, summaa Anne. 

-Toivon mukaan avaamme taloon ensi kesänä vielä kotsisaropisto-huoneen, joka kuvastaisi puolestaan kartanossa elettyä toista aikakautta. 

 

4. Keräättekö jotakin erityistä?

 

-Vanhempani Seija ja Pentti Hasu keräävät veistos- ja maalaustaidetta. Kartanossa on nähtävissä heidän runsaan neljän vuosikymmenen aikana keräämä ainutlaatuinen taidekokoelma, kertoo Anne. 

-Minulle kerääminen on varmaan tullut jo äidinmaidosta. Itse keräilen enemmän taide- ja designlasia, mutta se näkyy lähinnä vain yksityiskodissani. Makuni on modernimpi. Vaikka pakkohan se on myöntää, että yrittäjänä tästä kartanosta on muodostunut minulle kuin toinen koti, jossa tulee vietettyä melkein 12 tuntia vuorokaudesta, joten kyllä se täälläkin vähän näkyy. 

 

1383.jpg 1425.jpg

Empiresalin katonrajassa on nähtävissä sen sisustuksessa käytetyt tapetti- ja maalikerrokset. Kouvolan käsi ja taideteollinen oppilaitos KSAO:n kanssa yhteistyössä toteutettu restaurointiprojekti sai kartanon jälleen vanhaan loistoonsa, jättäen kuitenkin tuleville sukupolville vilauksen menneestä ajasta. Anne kertoo, että yhden salin restauroimiseen meni keskimäärin vuosi. / Kuvassa nähtävissä Huutokauppa Helanderilta ostettujen empirehuonekaluryhmän osia. 


 

5. Mikä on kartanossa käytetty sisustusfilosofia?

 

-Aika pitkälle kartanon sisustus perustuu omaan estetiikkaan sekä vanhempieni keräilyyn. Tästä yhtälöstä on sitten tehty kokonaisuuksia ja näihin kokonaisuuksiin olemme lisäilleet pieniä yksityiskohtia. 

Akateemikko Wäinö Aaltosen työt näkyvät kartanon sisustuksessa vahvasti. Annen vanhemmat omistavat yhden Suomen kattavimmista Aaltos -kokoelmista ja suurin osa heille päätyneistä töistä on ostettu suoraan Wäinö Aaltosen lapsilta. -Aaltosen työt ovat yksi kartanon sisustuksen peruspilareista. Näiden töiden viereen ei voi ihan mitä tahansa laittaa, mutta mielestäni kartanon tyyliinkin sopivat empirehuonekalut ovat hyvä pari hänen veistoksilleen ja maalauksilleen, kertoo Anne. 

 

 1364.jpg  1370.jpg

 

 

6. Mikä on paras huutokauppaostoksesi? 

 

-Kaikki huutokauppaostokseni ovat olleet mielestäni onnistuneita, joten siinä mielessä on vaikea valita vain yhtä. Ehkä eniten olin innoissani Helanderilta ostamastani astiastosta. Ostin tämän kookkaan, 91-osaa sisältävän Villeroy & Bochin astiaston vaivaiseen 200 euron vasarahintaan. Nyt se on käytössä kartanon tilaisuuksissa, kertoo Anne tyytyväisenä. 

Toinen minulle tärkeä ostos, sekin Helanderilta tehty, on empiresaliin hankitut empire kalusteet. Ne tuovat paljon iloa asiakkaille, joka on minusta hieno asia. Tuollaiset yksittäiset kupit eivät anna asiakkaille niin paljoa, kuin kokonainen huone, toteaa Anne. 

 

1496.jpg

 Anne Hasu vanhempiensa Seija ja Pentti Hasun kanssa Moision kartanon pääsisäänkäynnin edessä. 


 

Teksti Jenny Sirén

Kuvat Erkki Laine

Moision kartanon verkkosivuille pääset tästä.


 

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Sisustettu Helanderilla: Töölönlahden huvilan salaisuudet.

Sisustettu Helanderilla osa 8 - Barokkipalatsi Unkarissa. 

Sisustettu Helanderilla osa 2: Antiikin pauloissa Kulosaaressa!

 Sisustettu Helanderilla: Design-klassikoiden keskellä Niittykummussa. 

Sisustettu Helanderilla 

Sisustettu Helanderilla osa 6: Eklektistä funktionalismia Leppävaarassa

 

 

Topics: Blogi-sarjat