Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Meklarin poiminnat kesäkuun huutokaupasta - Osa 3

Posted by Joonas Mutkala

15.6.2016 9:00:00

Kesäkuun huutokauppa pidetään 18.-19.6.2016 ja noin 1600 kohdetta saa itselleen uuden kodin. Mielenkiintoisia esineitä löytyy laajalti eri kategorioista. Tässä listassa on muutama, jotka ovat minusta erityisen kiinnostavia kohteita.

 

mikameklaroi-639165-edited.jpg

 

Kohteet 278 ja 1269, Jussi Mäntynen.

 

Johan Rickhard ”Jussi” Mäntynen (8. toukokuuta 1886 Helsinki – 10. marraskuuta 1978) oli suomalainen kuvanveistäjä. Mäntynen on erityisen tunnettu realistisista, eläinaiheisista veistoksistaan. Mäntynen oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja perehtyi siksi eläinten anatomiaan ja liikehdintään jo nuorena. Hän työskenteli Helsingin yliopiston eläinmuseossa konservaattorina 20 vuoden ajan, ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi.

Ehkä tunnetuin Jussi Mäntysen teoksista on ikoninen Hirvi-veistos vuodelta 1924. Veistoksen taustahahmona on taiteilijan mukaan ollut Kalevalan Hiiden hirvi. Teoksen alkuperäinen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelinpuistoon. Veistoksesta on tehty kolme toisintoa, jotka ovat Lahden Erkon puistossa (1955), Turun Kupittaan puistossa (1969) ja Helsingissä Luonnontieteellisen museon edustalla (1972).

Mäntysen veistokset ovat varsin haluttuja ja arvostettuja keräilykohteita. Kansallisromanttisten taiteilijoiden kuten Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin suosion jälkimainingeissa maineeseen noussut Mäntynen osui teoksillaan Suomalaisten makuhermoon, eikä ole sieltä vieläkään kaikonnut.

 

Kohde 278, sign. v.1955, numero 2/15, pronssipatsas korkeus 28 cm.

 

Huutokaupattava Joutsenet-pronssiveistos on signeerattu ”Jussi Mäntynen 1955”. Joutsenet –veistoksen suurempi malli sijaitsee Turun Puolalanpuistossa. Turussa sijaitseva veistos paljastettiin vuonna 1959 ja sen lahjoitti Turun kaupungille vakuutusyhtiö Sampo.

 

DSC01773.jpg

 

Kohde 1269, kipsiveistos, Jussi Mäntynen.

Tämä Jussi Mäntysen hirvi tai hirvenvasa aiheinen veistos ei ole se kaikkein kuuluisin Mäntysen hirvistä. Erikoisen tästä vestoksesta tekee myös se, että kohde on signeerattu jo vuonna 1947. Kirjallisuudessa sama veistos on merkitty vuodelle 1948, k 29 cm p 26 cm.

 

C06K4357.jpg  

 

Kohde 975, Zeppelin ilmalaivan reittikartta

 

Alkuperäisen Zeppelin ilmalaivan suunnitteli saksalainen Kreivi Ferdinand von Zeppelin. Zeppelin-ilmalaivan suunnittelu alkoi jo vuonna 1874 ja vuonna 1893 sen täydellinen suunnitelma oli vihdoin valmis. Zeppelin patentoitiinkin Saksassa vuonna 1895 ja Yhdysvaltoissa vuonna 1899.

Todellisen kipinän ilmalaivan suunnitteluun Ferdinand von Zeppelin sai Heinrich von Stephanin luennolla, jossa kerrottiin maailmanlaajuisesta postinkuljetuksesta ja lentämisestä. Elettiin vuotta 1874. Historian kirjoissa kerrotaankin Zeppelinin tehneen ilmalaivan alustavat suunnitelmat päiväkirjaansa Stephanin luennon jälkeen.

Zeppelin nimeä on käytetty 1900-luvun alusta asti yleisesti kuvaamaan ilmalaivoja ja syy tähän löytyy alkuperäisten Zeppelin-ilmalaivojen aivan omaa luokkaansa olevasta suunnittelusta sekä mallista. Zeppelinien käytön lopetukseen vaikutti rajusti Hindenburgin katastrofi vuonna 1937. Katastrofin lisäksi ilmalaivojen poistumiseen ilmailualalta vaikuttivat myös poliittiset ja taloudelliset ongelmat sekä lentokoneiden yleistyminen.

Zeppelinit ovat olleet loppunsa jälkeenkin inspiraatio monilla aloilla, muun muassa modernin ajan peli ja- musiikkimaailmassa. Esimerkkeinä voisi pitää, rock musiikin legendaarisen yhteen Led Zeppelinin nimeä. Sanotaan, että bändin nimi sai vaikutteita Zeppelinistä, koska yhtyeen kitarista Jimmy Page piti Zeppeliniä täydellisenä symbolina raskaasta mutta silti kevyestä, räjähtävästä mutta silti kauniista asiasta. Zeppelin on antanut vaikutteita myös peleimaailman, näkyen online peleissä kuten Command & Conquer Red Alert II sekä Battlefield I. Ei pidä myöskään unohtaa sen vaikutuksia televisio- ja elokuvateollisuuteen tai kirjallisuuteen.

 

DSC01219.jpg

 

Kohde 21, venäläinen jugend vesikannu.

 

Lasia, hopeoitua tinaa, venäjänkielinen kaiverrus vuodelta 1909 (21.5.1909), k 37 cm. 

Jugend oli taiteen tyylisuuntaus, joka kesti 1880-luvulta aina ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka. Jugend tyylisuunnasta käytetään usein myös muita nimityksiä. Esimerkiksi Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan sanalla art nouveauItaliassa sen nimi on Stile Liberty, Kataloniassa modernisme ja venäjäksi se on моде́рн (modern). ItävallassaUnkarissa ja Tšekissä sitä kutsutaan sesessionismiksi kun taas Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Jugend on ollut yleisesti käytössä ollut nimike.

Pohjoismaissa vallitseva Jugend nimitys on peräisin Saksasta, sillä arkkitehtuuri- ja muotoiluyhteytemme suuntautuivat paljolti siihen suuntaan. Saksassa tyylisuunta sai nimensä müncheniläisen Jugend-aikakauslehden mukaan. Nykyisin käytetään toisinaan myös nimitystä art nouveau tai vaihtoehtoisesti molempia käsitteitä käytetään yhdessä. Suomeksi käännettynä nämä sanat tarkoittavat kaikkea nuoruudesta (jugend) aina uuteen taiteeseen (art nouveau) saakka.

Jugend/art nouveau oli samaan aikaan moderni ja romanttinen tyylisuuntaus. Jugendilla oli iso vaikutus myöhempiin tyylisuuntauksiin muun muassa modernismiin sekä bauhauskoulukuntaan. Tyyli vaihteli paljonkin eri maiden välillä, esimerkiksi Saksassa se oli jykevää, Ranskassa viettelevää ja Skotlannissa pelkistetympää. Ranskassa ja Espanjassa art nouveau-tyylissä näkyi erityisesti espanjalaisten ja ranskalaisten viehätys itämaisiin aiheisiin. Skotlannissa jugendtyyli sai puolestaan vaikutteita kelttiläisestä perinnöstä sekä japanilaisesta taiteesta.

 

C06K2617.jpg

 

Kohde 1455, suihkulähde, metallia, k 200 cm l 120 cm, provenienssi Merja Tammi.

 

Merja Tammi (s. 27.3.1955 Helsinki) oli vuoden 1975 Miss International Beauty sekä vuoden 1976 neljäs perintöprinsessa Miss Maailma -kilpailussa. Tammi tunnetaan myös Porvoossa sijaitsevasta Timbaali-etanaravintolastaan, joka perustettiin vuonna 1997.

Tämä suihkulähde on todellinen taideteos ja se olisi kaunis lisä mihin tahansa puutarhaan tai pienemmällekin takapihalle. Toista tällaista ei niin vain löydykkään, joten nyt on aika toimia!

 

DSC01252.jpg

 

 

Muita poimintoja:

 

Lisäsin tähän loppuun vielä muutaman poiminnan, joiden historiaa en avaa sen kummemmin mutta jotka ansaitsevat ehdottomasti tulla mainituiksi! 

 

Kohde 141, Iran, Nain, Sisla, 136x98 cm.

 

DSC01506.jpg

 

Kohde 877, Kattovalaisin, metallia/kristalleja, 7 valopistettä, k 65 cm l 60 cm.

 

DSC01600.jpg

 

Kohde 986, Ryijy, funkis, Päivätty 1.6.-34, 202x110 cm.

 

 DSC01541.jpg

 


Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Tuomas Rossi & Aki Syrjäläinen


 Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

 

A49- Meklarin poiminnat 1 New Call-to-action 

 

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Tilaa blogi sähköpostiisi!