Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Kesäkuun huutokauppa - suomalaista 1800-luvun lasia!

Posted by Joonas Mutkala

13.6.2017 16:58:13

Kesäkuun huutokaupassa on tarjolla hienoa 1700- ja 1800-lukujen lasia! Huutokaupasta löytyy muun muassa pikareita, karahvi sekä metsästyspullo. Tässä blogissa kerron teille hieman enemmän Suomen lasihistoriasta sekä tarjolla olevista esineistä. Voit katsoa koko tarjonnan osoitteesta www.helander.com.

 

DSC02475-799105-edited.jpg

Suomen lasin alkuajat

 

Suomen lasiteollisuus alkoi Ruotsin vallan aikana 1600-luvun loppupuolella. Ensimmäinen lasiruukki perustettiin tukholmalaisen Gustaf Johan Jungin toimesta Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Ruukki oli toiminnassa vain vuoteen 1685 asti, koska lasin kysyntä Suomessa ei ollut ihan niin suurta kuin oltiin aiemmin ajateltu. Ruukin avulla saimme Suomen ensimmäiset lasinpuhaltajamme Per Orren, Nils Melanderin sekä Hieronymus Frisalin.

 

1700-luku oli Suomen lasitehtaille hyvää aikaa sillä ikkunalasien kysyntä oli noussut suuresti, ikkunalasit olivatkin lasitehtaiden tärkein tuote! Ikkunalasien lisäksi 1700-luvulla valmistettiin muun muassa pulloja sekä talous- ja apteekkilasia. Suomi oli 1700-luvulla suuri lasin tuottaja. Suomesta vietiin lasia muun muassa Ruotsiin, Venäjälle sekä Baltiaan. Nykyajasta ehkä poiketen ongelmana oli laatu, sillä 1700-luvun Suomessa ei kannattanut valmistaa korkealaatuista lasia, koska ostajia ei Suomessa ollut.

 

Åvikin lasitehdas valmistettiin Somerolle vuonna 1748, siellä valmistettiin pääasiassa vihreää lasia, mutta myös perinteisempää väritöntä lasia. Huutokaupassamme olemme myyneet Åvikin lasia muutamaan otteeseen muun muassa kesäkuussa 2016 kohdenumerolla 16 sekä elokuussa 2016 kohdenumerolla 540.

A59 570.jpg

Kohde 570 / kartiokaulainen / 1700-luvun loppupuoli / k 19 cm.


Pikarit


Suomessa lasipikareiden tuotanto aloitettiin jo 1700-luvun lopulla, mutta pienet lasipikarit eivät olleet vielä kovin yleisiä. Suomessa käytettiin todennäköisesti muiden eurooppalaisten tapaan suuria pikareita aina 1700-luvun loppupuolelta aina 1800-luvun alkuun asti. Tämä siis tarkoitti sitä, että juhlatilaisuuksissa kun "kuplivaa" tarjoiltiin niin isäntä joi ensin ja sitten suuri pikari kiersi muiden juhlijoiden kesken arvojärjestyksessä korkea-arvoisimmasta alaspäin. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ollut varaa hankkia itselleen tällaista pikaria vaan he joivat vanhaan tapaan puu- tai saviastioista.

 

Suurien pikareiden käyttö Suomessa loppui melko lyhyeen, sillä jo 1800-luvun alussa ryhdyttiin antamaan kaikille paikalla olijoille ovat lasinsa. Suosituimpia viinilasimalleja olivat ilmasääri -malli sekä nappijalka -malli. Ilmasääri -mallissa jalkalaatta oli tasainen, sen reuna oli taitettu alle ja lasin jalassa oli pitkä ilmakupla. Ilmakuplamallit voivat olla myös 1700-luvun puolelta. Nappijalka -malli tuli markkinoille hieman ilmasääri -mallin jälkeen, mutta otti heti paikan suosituimpien mallien joukossa. Nappijalkamallin erottaa parhaiten suorasta jalastaan, jonka keskellä oli litteä nappi. Nappijalka -malleja on paljon erilaisia, joissain voi olla litteän napin tilalla esimerkiksi pallo, myös erilaisia koristeluja löytyy. Huutokaupattavia 1700-1800 -lukujen pikareita löydät kohteilla 241-245, 1297-1299, 1355 sekä 1357.

 

DSC02473.jpg

Kohde 244 / Pikareita 10 kpl / 1800-luku / Nappijalka / k 8,5-10 cm.

 

DSC02475.jpg

Kohde 241 / Pikareita 6 kpl / 1800-luku / Nappijalka / k 10-11 cm / yhdessä sisäinen reunavika. Kohteesta löytyy yksi pikari, jossa on litteän napin sijaan pallo pikarin jalan keskiosassa.

 

DSC03558.jpg

Kohde 1297 / Pikareita 4 kpl / 1700-luku / Englanti tai Pohjoismaat / filigraanijalka / yhdessä jalkalaatassa raunavika / k 12-12,5 cm.

 

DSC02474.jpg

Kohde 243 / Pikareita 7 kpl mm. sileä säärisiä / mm. 1800-luvun alku / k 9,5-12,5 cm.

 


Kohde 571 / IITTALA / 1800-luvun loppu / metsästyspullo.


Metsästyspullo, josta yleisesti käytetään myös sanaa taskumatti, on helposti mukaan otettava pullo, johon laitetaan viinaa tai muuta väkevää alkoholijuomaa. Metsästyspullo sanaa Suomessa käytetään todella vähän, itse olen kuullut sanaa käytettävän ehkä kerran tai pari elämäni aikana. Metsästyspullon ja taskumatin ero on muoto. Taskumatti on tasapohjainen jonka toinen kylki on kovera ja toinen kupera, kun taas metsästyspullo on pienipohjainen ja ylöspäin levenevä litteä pullo.

 

Huutokaupattava Iittalan valmistama metsästyspullo löytyy muun muassa Iittalan hinnastosta vuodelta 1892. Melkein samanlainen pullo on myös vuoden 1913 luettelossa, mutta erona on pullon suun muoto ja korkeus.

 

A59 571.jpg

Kohde 571 / IITTALA / 1800-luvun loppu / metsästyspullo / k 18 cm.

 


Kohde 572 / Pieni päärynätuoppi / 1800-luku


Tuoppeja ryhdyttiin valmistamaan pohjoismaissa lasista vasta 1700-luvulla, ja ensimmäiset tuopit olivat kannellisia tuoppeja, joissa oli kansi kiinnitetty tuopin korvaan. Suomessa tällaisia tuoppeja käytettiin lähinnä koristeina, tuoppien valmistus oli todella vähäistä. Huutokaupattavaa päärynätuoppia ennen valmistettiin enemmänkin suorakylkisiä tuoppeja, päärynätuoppi -tyyli tuotiin Suomeen saksasta, jossa tämä tyyli sai alkunsa. Tuopit ovat aina olleet suositumpia kuin suuret olutlasit, jotka olivat korvattomia. Onhan se nyt helpompi nauttia juomasta kun juomalasista/mukista saa hyvän ja varman otteen. Huutokaupattava pieni päärynätuoppi on 1800-luvulta, mutta tarkkaa aikaa on vaikea, jos ei mahdoton sanoa.

 

A59 572.jpg

Kohde 572 / Pieni päärynätuoppi / 1800-luku / k 10 cm.

  


Kohde 573 / Karahvi / 1800-luvun loppu / korkki puristelasia / k 33 cm.

 

Karahvit kehitettiin 1700-luvulla tarjoilupulloksi korvaamaan kantti- ja lieriöpulloja. Karahvit oli tarkoitettu vesiastioiksi, esimerkiksi kanttipulloja käytettiin vielä alkoholijuomien tarjoiluun. Suomi oli karahvien valmistuksessa ehkä hieman nopeammin mukana kuin muissa laseissa, sillä Suomessakin ryhdyttiin valmistamaan karahveja jo 1700-luvun puolella. Valmistuksen alkuvaiheessa karahveja oli vain yksi yksinkertainen malli, josta oli tehty kaksi eri kokoa. 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun aikana karahvit alkoivat saamaan hieman uutta muotoa ja koristeellisuus lisääntyi, esimerkkinä tästä voisi olla vaikka tämä nyt huutokaupattava karahvi, jossa on hienot koristelut.

 

Huutokaupattava karahvi on valmistettu 1800-luvun loppupuolella ja siinä on tammenlehväkoristeet. Karahvin tulppa on puristelasia ja myös tehty 1800-luvun puolen välin jälkeen. Tammenlehväkoristeet ovat aina kuuluneet ainakin Nuutajärven ja Bergan tuotantoon. Jos ei halua pitää karahvia vesiastiana, niin ei hätää tämä karahvi on kyllä myös mahtava koriste!

 

A59 573.jpg

Kohde 573 / Karahvi / 1800-luvun loppu / korkki puristelasia / k 33 cm.

 

Nyt on mahdollisuutesi huutaa pala Suomen lasin historiaa!

 


Teksti: Joonas Mutkala.

Lähteet: Markku Annila, "Vanhat lasini". Suomen lasimuseo, Riihimäki, Hämeenlinna 2005.

Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen, Erkki Laine.


Sinua saattaisi kiinnostaa myös: 
Kesäkuun  huutokauppaluettelo

 

Meklarin poiminnat A59 Design

 

helanderin lukijamatkat

 

Topics: Huutokaupat, Blogi-sarjat, Asiantuntijan opas

Tilaa blogi sähköpostiisi!