Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Kaikki blogipostaukset

Uusimmat blogipäivitykset

Tilaa blogi sähköpostiisi!

Keräilty Helanderilla - osa 2: Ryijyjen lumoissa

Posted by Jenny Sirén

22.3.2016 0:00:00

Emeritusprofessori FT Tuomas Sopasen ryijy-kokoelmaan kuuluu yli 460 ryijyä. Sopasen kokoelma luo katsauksen ryijyjen historiaan aina 1700-luvun loppupuolelta nykypäivään saakka. Hänen ryijynsä ovat kiertäneet ansiokkaasti eri näyttelyissä sekä kotimaassa, että ulkomailla. Niin ja onhan Tuomas (yhdessä mentorinsa kanssa) julkaissut aiheesta yhden kirjankin. 

Ryijyt_Henna_Hietainen-1-406867-edited.jpg

Tuomaksen Ryijyjä esillä Keski-Suomen museossa, Moderni suomalainen ryijy -näyttelyssä, kesällä 2015. Kuva Henna Hietainen, Hurmioitunut-blogi. 

 

1. Kerro omin sanoin mitä keräilet? 

-Minä keräilen vaikka mitä itse asiassa, mutta vakavasti ottaen keräilen ryijyjä sekä Dora Jungin tekstiilejä. Niistä keräämistäni Dora Jungin tekstiileistä on tulossa näyttely Suomen käsityömuseoon joulukuusta 2016 alkaen, mainitsee Tuomas. 

 

 

2. Miksi keräilet juuri ryijyjä?

-Keräilen ryijyjä koska minusta ne on kauniita. Alussa ostelin ryijyjä ihan muuten vain ja kun rupesin lueskelemaan aiheesta, niin kiinnostuin niistä yhä enemmän. Löytämisen ilo ja uuden oppiminen, varsinkin keräilyurani alkupuolella, oli todella antoisaa. Eihän sitä alussa tajunnut ollenkaan, että mitä kaikkea niihin ryijyihin liittyy, kertoo Tuomas.

-Sain onneksi alusta alkaen apua "mentoriltani" FM Leena Willbergiltä. Tutustuin häneen Heinolassa vuonna 2005 pidetyn ryijynäyttelyn yhteydessä. Leena kirjoitti tekstit kyseisen näyttelyn luetteloon. Hän on Tampereen taidemuseon eläkkeellä oleva amanuenssi ja todellinen ryijyasiantuntija. Olen saanut häneltä suuren määrän hiljaista tietoa, jatkaa Tuomas. Keskustelemmekin melkein jokaisesta ostamastani ryijystä ja lähetän niistä hänelle kännykällä kuvia, kertoo Tuomas hymyissä suin. 

 


 

14._Tuomas_Sopanen_foto_Merja_Mnnikk.jpg

Vilpittömän ja sympaattisen oloinen Emeritus professori on turhan vaatimaton saavutuksissaan. Vuonna 2008 FT Tuomas Sopanen julkaisi omakustanteisen Ryijy elää – Suomalaisia ryijyjä 1778–2008 kirjan, yhdessä mentorinsa, asiantuntija FM Leena Willbergin kanssa. Kirja sai tunnustusta mm. Suomen Taideyhdistykseltä, voittaessaan yhdistyksen kirjallisuuspalkinnon. Taideyhdistys kirjoittaa teoksesta verkkosivuillaan seuraavaa: "Ryijy elää tuulettaa pölyttyneitä käsityksiämme ryijyistä ja osoittaa niiden visuaalisen rikkauden ja taiteelliset arvot."  Kuva Merja Männikkö.


 

 

3. Milloin aloitit ryjyjen keräämisen? 

-Sanotaan nyt näin, että vaikka en aloittanutkaan keräilyä vielä tuolloin niin ensimmäisen ryijyni sain, kun väittelin tohtoriksi kahdeksankymmentä luvulla. Lahjalla oli varmasti vaikutusta tulevaan keräilyyni, sillä kävin tuolloin aika tarkkaan läpi kotoamme löytynyttä ryijykirjallisuutta, päättääkseni minkä ryijyn haluan. Sain samalla hyvän yleiskuvan ryijyistä, kertoo Tuomas.

 

Ensimmäisen ryijyn ostin itse vasta 1997, ihan kotiin. Se oli melko sattumaa sekin. Näin mielestäni kauniin, meille kotiin sopivan ryijyn, erään antiikkikaupan ikkunassa ja ostin sen. Sitten ostin toisenkin, saman tuvan seinälle ja siitä se sitten lähti. 

 

Tuomas kertoo varsinaisen keräilyn käynnistyneen kuitenkin vasta 2005. Kyseisenä vuonna Tuomaksen kokoelma nähtiin ensimmäisen kerran esillä, Heinolan Kaupunginmuseossa. Tuomaksen serkku, muotoilija Tauno Tarna oli ehdottanut Heinolan kaupunginmuseon johtajalle ryijynäyttelyn pitämistä. Tarna, joka tunnetaan myös keräilijänä, rohkaisi serkkuaan keräilyn maailmaan. Moni muukin, ennen ensimmäistä näyttelyä ja sen aikana tapahtuneista asioista sysäsi Tuomasta kohti keräilyn maailmaa, tiedosti hän sitä silloin tai ei.

 

 

"Muistan ajatelleeni, että johan on kumma jos ei Suomalaisia ryijyjä ole näytillä missään. Niitä pidetään kuitenkin Suomalaisen kansantaiteen huippuna. Silloin päätin, oikeastaan siinä, että minä koitan saada sellaisen kokoelman jolla voi esitellä Suomalaisen ryijyn historian."

 

 

-Kiertelin museoita juuri ennen näyttelyn suunnitteluvaihetta. Kiersin museoita nähdäkseni millaisia ovat museoiden arvostamat vanhat ryijyt, jotta näkisin, onko omillani mitään merkitystä niihin verrattuna, kertoo Tuomas. Olin näkemääni todella pettynyt. Menin Kansallismuseoon, eikä yhtään ainutta ryijyä esillä! Niillä oli siellä kuitenkin 700 ryijyn kokoelma. Sitten kävin Suomen käsityömuseossa, ja siellä oli esillä vain pari vanhaa ryijyä. Kävin myös Tampereen museossa, eikä sielläkään ollut oikein mitään. Muistan ajatelleeni, että johan on kumma jos ei Suomalaisia ryijyjä ole näytillä missään. Niitä pidetään kuitenkin Suomalaisen kansantaiteen huippuna. Silloin päätin, oikeastaan siinä, että minä koitan saada sellaisen kokoelman jolla voi esitellä Suomalaisen ryijyn historian. 

 

2._Keskisuomalainen_morsiusryijy_1700-luvun_loppupuoli_foto_Kari_Jmsn.jpg  5._Akseli_Gallen-Kallela_Liekki_1900_Sopasen_ensimminen_ryijy.jpg

Kuva 1: Keskisuomalainen morsiusryijy 1700-luvun loppupuolelta. Kuva 2: Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema, `Liekki´ -ryijy. Kuvan ryijy oli Sopasen ensimmäinen ryijy, jonka hän sai lahjaksi siskoltaan väiteltyään tohtoriksi 1980. Kuvat Kari Jämsén


 

 

-Minulla oli tuon ensimmäisen näyttelyn aikoihin kokoelmassani noin 25 ryijyä, kertoo Tuomas. Keräilyinnostustani kasvatti omien ryijyjen näkeminen esillä, saman aikaisesti. Kotona minulla oli seinillä vain pari ryijyä joten niiden näkeminen yhtäaikaa oli hieno kokemus, jatkaa Tuomas. Myös ystävien kehut ja innostuneisuus rohkaisivat minua eteenpäin. 

Keräilyyn vaikuttaneet tapahtumasarjat eivät loppuneet tähän, sillä Tuomaksen 60-vuotispäivät sattuivat aivan avajaisten tuntumaan.

-Kysyin silloiselta Heinolan museonjohtajalta, Antiikki&Design-lehden sivuiltakin tutuksi tulleelta kamarineuvos Kari-Paavo Kokilta, suostuisiko hän siihen jos syntymäpäiväjuhliani vietettäisiin museon näyttelytiloissa, avajaisten jälkeen. Hänen suostuttuaan ehdotukseeni pidimme näyttelyn avajaiset normaalisti, poistuimme tiloista tunniksi ja palasimme juhlimaan syntymäpäiviäni, se oli hieno kokemus joka varmasti vaikutti keräilyyni positiivisella tavalla, toteaa Tuomas iloisesti.

 


 

 

                   1._Merkkausliinaryijy_1798_foto_Kari_Jmsn.jpg         3._Morsiusryijy_1809_foto_Kari_Jmsn.jpg

 Kuva 1: Merkkausliinaryijy, 1798.  Kuva 2: Morsiusryijy, 1809. Kuvat Kari Jämsén. 


 

4. Minkä aikakauden ryijyt ovat sinusta parhaita, vai onko se enemmänkin tekijä sidonnaista?

-Se on hirveän vaikea sanoa, toteaa Tuomas. Kyllä minä hiukan enemmän kallistun modernien (sodan jälkeisten) ryijyjen puoleen ja sieltä erityisesti Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin sekä Eva Brummerin suunnittelemiin ryijyihin. 

Simberg-Ehrströmiä sekä Eva Brummeria pidetään molempia modernin ryijyn uudistajina. Molemmat naiset palkittiin neljästi Milanon triennaalissa jonka lisäksi Simberg-Ehrström sai Pro Finlandia -mitalin 1967.  Simberg-Ehrström oli laajalti tunnettu poikkeuksellisen tarkasta värinäöstään sekä ryijyjensä värimaailman ainutlaatuisuudesta. Simberg-Ehrströmin tehdessä ns. väriryijyjä, keskittyi Brummer suunnittelemaan hiukan kuviopainotteisempia, joskin pehmeän muotokielen omaavia ryijyjä. Myös Brummer tunnettiin värien taiturina. Brummer toimi uransa aikana mm. kuvaamataidon opettajana sekä Suomen Käsityöystävien suunnittelijana, lähes 50 vuoden ajan. 

 

5. Missä kaikkialla ryijysi ovat olleet näytillä?

-No ensin oli tämä Heinolan näyttely ja sitä seurasi vuonna 2008 Varkauden taidemuseossa pidetty, hieno 89 ryijyä käsittänyt näyttely. Varkauden näyttely kiersi pienempänä versiona 8 eri museossa. Ostin vuosina 2005-2008 melkein 200 ryijyä. Kaikki oli vielä tuolloin uutta. Nyt voisin luopuakin osasta ryijyistäni, joita on jo yli 460 kpl, sanoo Tuomas naurahtaen. 

Tuomaksen ryijyjä on nähty mm. Helsingin Designmuseossa sekä Kajaanin, Oulun, Pietarsaaren, Tammisaaren ja Kuopion taidemuseoissa. Ulkomailla Tuomaksen Ryijyt ovat kiertäneet suurimmaksi osaksi  `Ryijy elää´ -kirjan julkaisun myötä, saman nimisenä näyttelynä. Ryijy elää näyttely nähtiin mm. Turkin Istanbulissa sijaitsevassa, Taideyliopiston omistamassa 500-vuotta vanhassa tykkivalimossa. Tämän jälkeen ryijyt olivat esillä laajasti, 106 kpl voimin, Unkarin pääkaupungissa Budapestissa sijaitsevassa Kansatieteellisessä museossa. Ryijy elää näyttely nähtiin myös Unkarin Szombathelyssä sekä Yhdysvaltojen Minnesotan-osavaltion pääkaupungissa Minneapoliksessa.

-Minulla oli pitkään toiveena, että saisin järjestettyä näyttelyn sodan jälkeen suunnitelluista taideryijyistä, ja se toteutuikin nyt viimeisimmän Jyväskylässä pidetyn näyttelyn myötä, kertoo Sopanen tyytyväisenä. Jyväskylässä sijaitsevan Alvar Aalto museon tiloissa pidetty näyttely oli Sopaselle mieleinen myös siksi, että Aalto on suunnittelut kyseisen tilan nimen omaan ryijyjen näyttelytilaksi. -Se näyttely oli muutenkin kaunis. Näyttelytilassa taisi olla 16 eri kokoista seinää, johon ryijyt sai esiin todella hienosti, kuvailee Tuomas. 

 

              7._Eva_Brummer_Zeebra_1950_foto_Kari_Jmsn_valmistanut_Tuomas_Sopanen.jpg       8._Uhra_Simberg-Ehrstrm_Pathetique_isompi_versio_1959_foto_Kari_Jmsn_hankittu_Helanderilta.jpg

Kuva 1: Eva Brummerin SKY:lle (Suomen Käsityön Ystävät) vuonna 1950 suunnittelema Zeebra ryijy. Sopanen on valmistanut kuvan ryijyn itse. / Kuva 2: Tuomaksen Huutokauppa Helanderilta ostama Pathetique -ryijy on Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin vuonna 1959 suunnittelema. Normaalimalliston Pathetique on kuvan ryijyä pienempi, mikä viittaisi siihen, että kyseessä on mittatilaustyö. / Kuva Kai Jämsén. 

 


 

5. Mistä ryijyjä sitten kannattaa ostaa? 

 

-No itse olen ostanut suurimman osan ryijyistäni huutokaupoista. Kirpputoreilta en ole ole ostanut kuin yhden tai kaksi ryijyä ja joitain olen saanut myös lahjoituksena. Myös joistain antiikkiliikkeistä voi saada ryijyjä, mutta aika vähän antiikkikauppiaat niitä nykyään ostavat liikkeisiinsä, opastaa Tuomas.

 

5. Mikä on paras keräilyostoksesi huutokaupasta? 

-Niitä on niin paljon, että en osaa valita! Kyllä siihen yli 400 ryijyn kokoelmaan mahtuu niin monta eri tavalla hyvää ostosta, etten mitenkään voi valita niiden joukosta. 

 


 

  11._Irma_Kukkasjrvi__Syyssonaatti_1992foto_Tuomas_Sopanen.jpg         9._Timo_Sarpaneva_Pohjanlahti-sarja_2_1960_foto_Kari_Jmsn_Helanderilta-728776-edited.jpg

Kuva 1: Syyssonaatti, Irma Kukkasjärvi, 1992, taitelijan oma kutomo. (Kuva Tuomas Sopanen.) Kuva 2: Huutokauppa Helanderilta ostettu, Timo Sarpanevan vuonna 1960 suunnittelema ryijy kantaa nimeä Pohjanlahti 2. 


 

Kuvat: Kai Jämsén, Merja Männikkö, Tuomas Sopanen, sekä Henna Hietainen, Hurmioitunut Blogi.

Teksti: Jenny Sirén

 


 

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Keräilty Helanderilla osa 1: Sarjakuvakulttuurin puolestapuhuja Sisustettu Helanderilla: Töölönlahden huvilan salaisuudet.

 

Topics: Blogi-sarjat