Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Kaikki blogipostaukset

Kaunis, alkuperäinen Suomi

Posted by Virva Kolho

5.2.2021 15:11:56

 

Keskiviikkona 10.2.2021 on Huutokauppa Helanderilla tarjolla taidetta klassiseen makuun. Tutut nimet, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt ja Ville Vallgren muistetaan monista ikonisista teoksistaan, ja niistä heidät tunnetaan myös kansainvälisesti. Oletko tullut ajatelleeksi, että monet heidänkin teoksistaan syntyivät ensisijaisesti kansallista omakuvaa tukemaan? Vaikka taiteilijat ikuistivat innokkaasti jylhien erämaamaisemiemme huikeita näkymiä, ihminen ja hänen arkiset toimensa olivat heille kuitenkin suurin innoituksen lähde.

 

Helene Schjerfbeck ja Albert Edelfelt

Hetki omaa aikaa. Sekä Helene Schjerfbeckin että Albert Edelfeltin mallit ovat syventyneet lukemaansa. Vedokset myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

 

Pako kaupungista

1800-luvun jälkipuoliskon Pariisi oli Euroopan korkeakulttuurin keskus. Tarjolla ollut taidekoulutus, tuoreet tyylit ja virtaukset sekä kaupungin inspiroivat, monimuotoiset aukiot, puistot ja urbaanit katunäkymät viehättävine kahviloineen vetivät puoleensa taiteilijoita kaikkialta Euroopasta, myös Suomesta. Pariisin ulkoisen hienostuneisuuden alla piili kuitenkin synkkä ja kurja puolensa. Moni tulijoista sai siitä pian tarpeekseen ja palasi joko kotiseuduilleen tai matkusti työskentelemään Bretagneen tai Italian maaseudulle. Pariisin taidemaailma ihastui suunnattomasti luonnonläheisessä ympäristössä syntyneisiin, uusia seutuja ja ihmisiä esitteleviin teoksiin. Niinpä yhä useampi taiteilija pyrki irrottautumaan kaupungistumisen kahleista: huonoista asuinoloista, elämisen kalleudesta ja armottomasta ammatillisesta kilpailusta.

Ville Vallgren ja Hilda Flodin

Ville Vallgrenin punasaviveistos Bretagnelainen tyttö juusto kainalossa edustaa maaseudun runsautta ja yltäkylläisyyttä.
Hilda Flodinin pronssiveistos on signeerattu Pariisissa vuonna 1904. Veistokset myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

 

Suomen maalaustaiteen kultakautena pidetään 1800-luvun viimeisiä vuosikymmeniä. Euroopan virtaukset vaikuttivat meilläkin, mutta tuolloinen taiteemme sai voimansa erityisesti sortovuosien nostattamasta kansallistunnosta. Murroksessa oleva kansakunta tarvitsi vahvistusta kulttuuriselle omakuvalleen, joten alkuperäisintä Suomea lähdettiin etsimään erityisesti Karjalasta ja kalevalaisesta perinteestä. Suomalaista maisemaa oli totuttu pitämään vaatimattomana ja vähäarvoisena – puuttuvathan meiltä jylhät vuoristot, suuret jokilaaksot ja myyttiset oliivilehdot – mutta nyt korpimaidemme ainutlaatuisista ominaispiirteistä tuli kansallisen ylpeyden aihe.

Eero Järnefelt, maisema ja Hugo Simberg, Juhannuskokkoja

Eero Järnefeltin rantamaisema huokuu jylhää arvokkuutta ja rauhaa (1925). Hugo Simbergin käsissä tuttu suomalainen näkymä on sen sijaan muuttunut juhannuskokkojen ja yöttömän yön taianomaiseksi toiseksi todellisuudeksi (1907). Teokset myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

 

Taiteilijat eivät luonnollisestikaan tavoitelleet suomalaisuuden alkulähteitä ainoastaan maiseman kautta, vaan vielä tärkeämmiksi nousivat ihmiset ja heidän kädenjälkensä. Taiteilijat tallensivat luonnoslehtiöihinsä lukemattomia ihannoituja hahmotelmia juhla-asuisista neidoista ja vantterista nuorista uudisraivaajista, mutta myös paitaressuista paimenpojista, vaitonaisista mökin muoreista ja nenäänsä tohistavista ukkorähjistä – moni taiteilijoista näkikin eletyn elämän jäljet selvästi nuoruuden kauneutta kiinnostavampina. Samoin asuinympäristön arkisimmatkin puitteet olivat heistä tallentamisen arvoisia, sillä teosten aiheiksi päätyivät niin vaatimattoman pihapiirin huteriksi käyneet rakennelmat kuin jokapäiväisen elannon hankkimiseksi välttämättömät työvälineetkin. 

Jorma Turtiainen ja Akseli Gallen-KallelaSuomalaisen miehen katajainen sielunmaisema kestää sukupolvelta toiselle. Jorma Turtiaisen Rospuutto (1975) ja Akseli Gallen-Kallelan Iltarauha (n. 1890) ovat samasta puusta veistettyjä. Teokset myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

Akseli Gallen-Kallela ja Ilja Repin, hirret

Yksityiskohta salvotusta hirsirakennuksesta Paanajärvellä päätyi Akseli Gallen-Kallelan maalaukseen (1892). Ilja Repin tallensi omaan piirrokseensa hirsikehikon lisäksi myös siihen nojaavia tarvekaluja (1879-). Teokset myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

Ilja Repin kotonaan ja sekatekniikka

Ilja Repin (1844–1930) asui Suomessa kolme vuosikymmentä. Iäkäs valokuva taiteilijasta kotonaan kuuluu samaan lyöntiin kuin hänen oheinen asetutkielmansa. Teoksen yksityiskohdat ovat läheltä katsottuna suurenmoisen tarkkoja. Valokuva ja sekatekniikkatyö myydään Helanderilla 10.2.2021.

 

 

Tervetuloa verkkohuutokauppaan!

Tällä sivulla esitellyt teokset sekä valikoima muiden nimekkäiden taiteilijoiden maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia myydään keskiviikkona 10.2.2021 klo 13.00 alkavassa huutokaupassa. Teoksia voi tulla katsomaan Helanderin päärakennuksessa järjestettävään näyttöön tiistaina 9.2.2021 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä 10.2.2021 klo 12.00–13.00 (Hernepellonkuja 8–10, 00560 Helsinki). Ennakkotarjousten jättö päättyy huutokaupan alkaessa. Käynnissä olevaan huutokauppaan voi osallistua verkossa (LIVE). Huutokauppasali on avoinna rajoitetusti; tilassa saa olla kerrallaan korkeintaan 6 henkilöä.

 

  Helanderin luettelot  ⤻  

 

P.S. Lue myös:
Unohtumaton Kaukolanharjun syysmaisema
Uskaltautuisinko taidehuutokauppaan..?

 

Kuvat: Huutokauppa Helander

Topics: Huutokaupat, Blogi-sarjat, Taide

Uusimmat blogipäivitykset

Tilaa blogi sähköpostiisi!