Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Helanderilla myydään toukokuussa historiaa 2000 vuoden ajalta

Posted by Joonas Mutkala

23.4.2018 12:18:25

 

Pecunia non olet

Toukokuun kuukausihuutokaupassa on tarjolla useita Rooman valtakunnan aikaisia kolikoita. Niistä iäkkäin on peräti vuodelta 63 ennen ajanlaskumme alkua. Nyt esittelemme huutokaupattavista kolikoista muutamia ja kerromme kiinnostavia faktoja Rooman valtakunnan ajoista.

 

 

Yleistä


Rooman valtakunta eli antiikin Rooma oli laskutavasta riippuen noin 700-luvun (eaa.) puolivälistä aina 400-luvun (jaa.) loppuun asti Eurooppaan, Lähi-Itään ja pohjoiseen Afrikkaan levittäytynyt imperiumi. 
Pääkaupungin ympäristöstä on löydetty merkkejä asutusesta jo 1300-luvulta (eaa.). Rooman valtakunnan syntyajankohtana kuitenkin pidetään tavallisesti 700-luvun (eaa.) puoliväliä, jolloin Rooman kaupungistuminen on todennäköisimmin alkanut. On siis varmaa, ettei Roomaakaan rakennettu päivässä – ei edes vuosisadassa! Rooman loppuna pidetään valtakunnan jakaantumista Itä- ja Länsi-Roomaan 400-luvulla jaa. Hajoaminen tapahtui vähitellen hallinnon rapautuessa ja vallan liukuessa yhä vahvemmin kirkolle, idässä kreikkalaiskatolisten ja lännessä roomalaiskatolisten käsiin.

" Ei Roomaakaan rakennettu päivässä"

 

Ensimmäiset hopearahat lyötiin Euroopassa todennäköisesti noin 600-luvun (eaa.) puolivälissä Kreikassa, Eginan saarella. Ateena otti rahan käyttöön 500-luvulla (eaa.). Rahatalouden kehittyminen merkitykselliseksi vei kuitenkin vielä satoja vuosia. Rahojen riittävyydestäkään ei pidetty kovin hyvää huolta edes Rooman valtakunnassa, varsinkaan ennen ajanlaskumme alkua.

Rooman valtakunnan väestö sai usein tietää keisarin vaihtumisesta kolikoiden avulla. Keisarit nimittäin lyöttivät mahdollisimman nopeasti uudet kolikot omalla muotokuvallaan varustettuina, joten väestökin sai tietoonsa, kuka on heidän uusi keisarinsa. Kolikoiden nopeasta lyöttämisestä hyvä esimerkki on keisari Quietus. Hän nimittäin ehti hallita keisarina osaa Roomasta vain noin vuoden ja silti hän ehti lyödä kaksi erilaista kolikkoa omalla kuvallaan.

 

  

Huutokaupattavat kolikot ja niihin lyödyt henkilöt


Agrippa 63 eaa.


Marcus Vispanius Agrippa (s. 64–62 eaa., k. 12 eaa.) oli roomalainen konsuli, valtiomies, kenraali ja arkkitehti. Hän oli myös Rooman kuuluisan keisarin Gaius Julius Caesar Octavianuksen – jonka yleisesti käyttämä arvonimi Augustus on jäänyt moneen kieleen kuvaamaan elokuuta – läheinen ystävä, luutnantti ja vävy.

Agrippalla oli suuri vastuu sekä Rooman rakentamisessa että sodankäynnissä. Hän johti armeijaa muun muassa Filippoin taistelussa Gaius Julius Caesarin murhaajia vastaan sekä Aktionin taistelussa Egyptin kuningatar Kleopatraa ja roomalaista Marcus Antoniusta vastaan. Molemmat sodat olivat Agrippalle voittoisia.

Agrippa myös kehitti Rooman rakennuskantaa merkittävästi. Hänelle on annettu kunnia Rooman tunnetun maamerkin, kaikkien jumalien temppelin Pantheonin rakennuttamisesta. Todellisuudessa nykyinen Pantheon on rakennettu sata vuotta Agrippan jälkeen, mutta rakennuttaja, keisari Hadrianus, antoi kunnian alueen kehittämisestä Agrippalle. Hänen suosiostaan kertoo myös se, että ateenalaiset omistivat hänelle erityisen muistomerkin.

 

kolikko Agrippa

Kolikko Agrippan ajalta ennen ajanlaskun alkua. Kuva: Aki Syrjäläinen

 

Domitianus 81-96


Titus Flavius Caesar Domitianus Augustus (s. 51,  k. 96) oli Rooman keisari vuosina 81–96 jaa. Domitianus oli yleisesti ajatellen hallitsijana erinomainen, mutta diktaattorimaisuus heikensi hänen suosiotaan yläluokan keskuudessa. Roomassa yritettiin nimittäin pitää yllä illuusiota tasavallasta, vaikka se ei sitä ollut, ja Domitianus korotti julkisesti itsensä kaikkien muiden yläpuolelle.

Tästä huolimatta Domitianus rakensi Roomaa ja piti kansan tyytyväisenä muun muassa kunnostamalla Juppiterin temppelin sekä järjestämällä sirkushuveja ja urheilukilpailuja. Hänen itsensä korostamisestaan on hyvänä esimerkkinä se, että hän rakennutti aiemman keisarin palatsin tilalle uuden suuremman ja näyttävämmän, sillä hän piti vanhaa palatsia liian vaatimattomana.

Historiallisissa lähteissä puhutaan myös Domitianuksen pahuudesta, mutta niissä on suurella todennäköisyydellä korostettu asiaa ja yritetty mustamaalata häntä, sillä historioitsijat Tacitus ja Suetonius olivat Domitianuksen vihamiehiä.

Domitianuksen isä Vespasianukselta on peräisin sanonta pecunia non olet, "raha ei haise". Sanonta syntyi, kun silloinen keisari Vespasianus ryhtyi perimään pientä maksua julkisten käymälöiden käytöstä. Domitianus kritisoi Vespasianuksen päätöstä, jolloin Vespanius käski Domitianuksen haistaa kolikkoa ja kysyi, oliko se pahanhajuinen. Poika vastasi, ettei ollut, jolloin keisari totesi: "Virtsasta se kuitenkin on saatu."

 

Kolikko Domitianus

Kolikko Domitianuksen ajalta 80-90-luvulta. Kuva: Aki Syrjäläinen

 

Tetricus 270-273


Gaius Pius Esuvius Tetricus, myös tunnettu nimellä Tetricus I, oli Gallian keisarikunnan viimeinen keisari vuosina 271–274. Vaikka hän olikin keisarina vain muutaman vuoden, hänen aikanaan ehdittiin lyödä useita erilaisia kolikoita.

Tetricus I:n työ keisarikuntansa hallitsijana ei ollut helppo, sillä Galliaan hyökkäsivät roomalaisten lisäksi myös monet germaaniheimot heikentäen Gallian puolustusta entisestään. Gallian keisarikunta kaatui, kun Rooman keisari Aurelius kukisti Tetricuksen joukot Châlinsin lähellä käydyssä kamppailussa. Eri henkilöiden mukaan Tetricus joko loikkasi Rooman puolelle tai hänet vangittiin kyseisessä taistelussa. Nykyhistorioitsijat pitävät vangitsemista todennäköisempänä vaihtoehtona. Tappion jälkeen Tetricus sai kuitenkin jatkaa elämäänsä Roomassa, sillä Aurelius armahti hänet. Tetricus ehti elää Roomassa muutamia vuosia ennen kuolemaansa (kuolinvuodesta ei ole tarkkaa tietoa), ja tänä aikana hänet nimitettiin jopa Lucian maaherraksi, mitä voi pitää todella harvinaisena tapahtumana.

 

Kolikko Tetricus

Kolikko Tetricuksen ajalta 270-luvun alusta. Kuva: Aki Syrjäläinen

 

200-luvun talouskriisi

Rooman valtakunnassa oli ollut näkyvissä pientä inflaatiota jo jonkin aikaa, mutta 200-luvulla jaa. talouskriisi puhkesi ennennäkemättömällä tavalla. Tämä vaikutti suuresti rahoissa olevan arvometallin määrään. Esimerkiksi denaarissa oli alun perin noin 97 prosenttia hopeaa, mutta 200-luvun puolivälissä enää 50–30 prosenttia ja 200-luvun lopulla vain 5 prosenttia. Aurelianus, joka oli Rooman keisari Tetricuksen aikaan, päätti arvometallin vähäisyyden takia lyödä ”inflaatiorahaa”, jossa oli merkintä "XXI" tai "KA". Merkin arvellaan tarkoittavan sitä, että hopeakolikossa on 20 osaa halpaa metallia ja vain 1 osa hopeaa. Tällaista rahaa kutsuttiin nimellä follis. Talousvaikeudet vaikuttivat myös kultaan, sillä kultaraha aureus painoi alun perin 8,175 grammaa, mutta 200-luvun lopulla enää 1,513 grammaa. Talouskriisi vaikutti myös verotukseen, kuten asukkaiden henkiveroon, perintöveroon, liikevaihtoveroon ja tulleihin.

 

Konstantinus suuri 306–337


Konstantinus Suuri (s. 272, k. 337) tunnetaan monella nimellä, kuten Konstantinus I, Pyhä Konstantinus ja Pyhä Konstantinus Suuri. Hän on yksi tunnetuimmista Rooman keisareista, ja myös Rooman ensimmäinen kristitty keisari, joka lopetti kristittyjen vainot ja laillisti kristinuskon koko valtakunnassa. Hän myös sääti lakiin, että sunnuntain tulee olla lepopäivä kaikille kansalaisille! Hänet itsensä tosin kastettiin vasta juuri ennen kuolemaansa.

Keisariksi Konstantinus suuri nousi vuonna 306 isänsä kuoltua. Alkuvuosinaan hän olikin keisarina vain pääosin Britanniassa (nyk. Iso-Britannia), ja muuta Roomaa hallitsivat keisarit Maxentius ja Licinius. Samana vuonna alkoikin vuosia kestävä sisällissota, jonka voittajaksi Konstantinus Suuri julistettiin vuonna 324 – näin hänestä tuli koko Rooman keisari.

 

Rahajärjestelmän muutos

Konstantinus Suuri uudisti rahajärjestelmää merkittävästi, muun muassa aikaisempi aureus-kultaraha muuttui hieman kevyemmäksi solidus-kultarahaksi. Se oli aikaisempaa hieman isompi mutta paljon sitä ohuempi. Myös hopeinen ”inflaatioraha” follis korvattiin 3 gramman painoisella pronssirahalla. Samalla otettiin käyttöön uusi hopearaha siliqua, joka painoi 2,27 grammaa. Ikävä kyllä Konstantinuksen talousuudistukset heikensivät eniten jo valmiiksi köyhien asemaa, sillä hopea- ja pronssirahat menettivät arvoaan eniten.

 

Kolikko konstantinus suuri 2

Kolikko Konstantinus Suuren ajalta 300-luvun alusta. Kuva: Aki Syrjäläinen

 

Edellä esiteltyjen rahojen lisäksi toukokuun kuukausihuutokauppaan on tulossa todella paljon muita roomalaisajan kolikoita sekä muita historiallisesti kiinnostavia kohteita, esimerkiksi pergamentti 1700-luvulta. Pergamentista kerromme lisää tulevassa blogissamme!

 

Toukokuun huutokauppaluettelo julkaistaan verkkosivuillamme perjantaina 4. toukokuuta kello 17.00, laitathan päivämäärän muistiin!

Huutokaupan aikataulu


Teksti ja grafiikka: Joonas Mutkala

Kuvat: Aki Syrjäläinen

Lähteet: mm. Castrén, Paavo: Uusi Antiikin Historia, 2012.

Topics: Huutokaupat

Tilaa blogi sähköpostiisi!