FI / EN / RU

Aarre bloggaa

Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Tammikuun toisen Iltahuutokaupan luettelo on julkaistu!

Posted by Virva Kolho

28.1.2019 17:15:24

Iltahuutokauppa

Tammikuun toisen Iltahuutokaupan luettelo on nyt julkaistu. Tarjolla on monipuolisesti sisustus- ja käyttöesineistöä kuten huonekaluja, keramiikkaa, lasitavaraa, astioita, levyjä ja maalauksia. 

Valitse luettelosta omat suosikkisi ja jätä tarjouksesi! Ennakko- ja puhelintarjouksia voi jättää huutokauppapäivään klo 16.00 saakka.


Nojatuoli

 

Aikataulu

 

Huutokauppa: Tammikuun toinen Iltahuutokauppa pidetään keskiviikkona 30.1.2019 klo 17.00.

Näyttö: Huutokaupassa oleviin kohteisiin voit tutustua paikan päällä ennen huutokauppaa pidettävässä näytössä klo 12.00–17.00.


Khan´s Catering
palvelee klo 16.00 alkaen; tarjolla on suolaista ja makeaa purtavaa, kahvia ja virvoitusjuomia.


Ennakko- ja puhelintarjoukset:
Ennakko- ja puhelintarjousten jättö on nyt avoinna. Ennakkotarjousten jättö päättyy tuntia (1 h) ennen huutokaupan alkua. Tämän jälkeen tarjouksia voi jättää vain paikan päällä.


Osoite:
Huutokaupan näyttö, huutokauppa sekä tavaroiden lunastus järjestetään Helanderin varastotiloissa, päärakennuksen vieressä, osoitteessa Hernepellonkuja 12, 00560 Helsinki.

 

Tervetuloa mukaan tekemään löytöjä ja nauttimaan hyvästä tunnelmasta!

 

Siirry tammikuun toisen Iltahuutokaupan luetteloon tästä Tuuterin puku

 

 

more

Topics: Huutokaupat, Blogi-sarjat

Sata vuotta rohtoja ja pulveria – myynnissä Fredrikintorin jugendapteekin irtaimisto

Posted by Virva Kolho

24.1.2019 14:27:22

 

Huutokauppa Helanderilla myydään usein erilaisia kummallisuuksia ja outojakin kohteita. Nyt huutokauppaluettelossa voi törmätä kokonaiseen apteekkiin! Fredrikintorin tyylikäs jugendapteekki sijaitsi Punavuoren sydämessä Helsingissä, vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen katutasossa. Nyt sen on aika saada uusi elämä.

 

Apteekki-ikkuna

 

Jugendin idea

1800-luvun jälkipuoliskolla länsimainen taidekäsitys muuttui. Syntyi lukemattomia uusia liikkeitä, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan vallitsevia kuvataiteen ja arkkitehtuurin normeja. Virtaukset vaihtuivat usein ja tyylisuuntaukset hallitsivat entistä lyhyempiä ajanjaksoja kerrallaan.

 

Alfons Mucha: Sarah Bernhardt

Taiteilija Alfons Muchan jugend-viiva hulmuaa vuoden 1896 julisteessa.

 

Myös jugend, joka monilla Euroopan kielialueilla tunnetaan nimellä art nouveau, syntyi vastalauseena oman aikansa ilmiöihin. Se halusi irrottautua etenkin historismista eli kertaustyyleistä, joissa palattiin esimerkiksi gotiikan tai renessanssin piirteisiin, ja niiden sijaan etsi esikuvia esimerkiksi japanilaisten puupiirrosten maailmasta. Suomessa jugend seurasi voimakasta kansallisromantiikan aikaa ja säilytti myös sen piirteitä. Kansallisromantiikan arkkitehtuurin suosimat järeät, karkeasti lohkotut luonnonkiviaiheet jäivät vieraiksi jugendin keveämmälle kaarevuudelle, mutta kummatkin tyylisuuntaukset suosivat esimerkiksi kasviaiheista ornamentiikkaa, rakennusten epäsymmetriaa ja arkkitehtonista kokonaisvaltaisuutta, jonka puitteissa oli tavallista, että arkkitehti suunnitteli rakennuksen pienintä sisustuksellista yksityiskohtaa myöten.

Mikäli Fredrikintorin laidalla, Punavuorenkatu 1:ssä, sijainnut apteekki olisi avattu heti rakennuksen valmistumisvuonna, olisi näin ollen ollut todennäköistä, että arkkitehdit Bertel Jung ja Oscar Bomanson olisivat piirtäneet myös sen kalusteet. Apteekki aloitti toimintansa kuitenkin vasta seuraavana vuonna, joten suunnittelijoiksi tarvittiin toiset tekijät.

 

Fredrikintori

Fredrikintorin apteekki sulkemisensa aikoihin. Kuva: Ilari Järvinen, Museokuva, Helsingin kaupunginmuseo.

 

Fredrikintorilta museoon

Kun apteekkia purettiin siirtoa varten syksyllä 2018, rakenteista löytyi sen elinkaaren eri vaiheista peräisin olevia nimikirjoituksia. Vanhimmat ovat apteekin valmistumisvuodelta 1908: kolmikko Lindström, Saarinen ja Sirén ovat lisänneet kommentin "kova kiire oli". Kalusteiden yksityiskohtien perusteella voidaan olettaa heidän olleen vastuussa suunnittelutyöstä. Työpiirustusten tekijäksi on puolestaan merkitty Eskil Juslén. Hänen nimensä tulee esiin tarkastellessa Keravan Puusepäntehtaan historiaa. Kyseinen huonekalutehdas perustettiin apteekin valmistumisvuonna ja se sai nopeasti mainetta juurikin näyttävien apteekkisisustusten valmistajana; tehtaan kädenjälkeä ovat esimerkiksi ihastusta herättäneet Kotka- ja Joutsen-apteekit.

 

Apteekkikalustoa

Vanhan kellon koneisto on eläköitynyt, mutta puuosat vain kaunistuvat ikääntyessään.

 

Suunnittelutyössä oli otettava huomioon apteekin erityistarpeet. Tuolloiset apteekkarit valmistivat myymänsä lääkkeet ja rohdokset itse, joten ainesosien järjestelmälliselle säilyttämiselle ja eri työvaiheille oli varattava tilaa; lokerikot, monen kokoiset apteekkipullot, vaa'at, punnukset, pillerilaudat, huhmareet, keittovälineet – kirjallisuutta unohtamatta– tarvitsivat oman paikkansa.

 

Fredrikintorin apteekki 1995

Apteekkikalusto palveli koko apteekin elinkaaren ajan. Kuva: Ilari Järvinen, Museokuva, Helsingin kaupunginmuseo.

 

Fredrikintorin apteekki lopetti toimintansa vuonna 1995. Viimeinen apteekkari Raili Tikkanen siirrätti sisustuksen Hauhon Hovinkartanoon, jonne se museoitiin yli kahden vuosikymmenen ajaksi. Koska upean, hyvin säilyneen esineistön museovaihe tuli päätökseensä, sen on aika päästä jälleen käyttöön!

 

Fredrikintorin apteekin esineistö tammikuun Kuukausihuutokaupassa

 

Tammikuun Kuukausihuutokauppa pidetään lauantaina 26.1.2019 klo 11.00. Näyttö on avoinna perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä klo 10.00–11.00. Tervetuloa!

 

more

Topics: Blogi-sarjat, Huutokaupat, Tapahtumat

Nostalginen Helsinki kauniimpana kuin koskaan

Posted by Virva Kolho

22.1.2019 13:18:10

 

Valokuvaaja Kari Hakli on tallentanut ihmisiä, maisemaa ja rakennettua ympäristöä jo 1950-luvulta alkaen. Dokumentaatiosta on syntynyt taidetta, joka saa katsojan mykistymään. Mikä parasta, työ jatkuu edelleen. Haklin tuotantoa on nyt saatavilla Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa; upeaa, nostalgista Helsinkiä kauniimpana kuin koskaan. Vaikka et olisi ostoaikeissakaan, tule katsomaan kuvat. Elämys on taattu.

 

 

Kari Hakli ripustaa

Valokuvaaja Kari Hakli ripustaa näyttelyään Helanderilla tammikuussa 2019.

 

 

Valokuva on nykyään hyvin tavanomainen itseilmaisun keino: tuskin mikään on mullistanut valokuvakulttuuria enempää kuin kameroiden tulo aina mukana kulkeviin matkapuhelimiin. Ensimmäiset valokuvat ovat peräisin kuitenkin jo lähes kahden vuosisadan takaa. Aluksi tekniikka oli työlästä ja tulokset epävakaita. Menetelmän tarjoamat mahdollisuudet kuitenkin ymmärrettiin, joten monet tieteilijät, taiteilijat ja tekniikasta innostuneet keksijät yrittivät kehittää sitä parhaansa mukaan.

Valokuva sai myös kritiikkiä ja epäilystä osakseen; sen pelättiin syrjäyttävän klassisen maalaustaiteen etenkin muotokuvien osalta. Valokuvasta ja maalaustaiteesta muodostui kuitenkin toisiaan täydentävä, ilmaisun keinoja keskinäisesti lainaava taiteenlajipariskunta.

 

View_from_the_Window_at_Le_Gras,_Joseph_Nicéphore_Niépce,_uncompressed_UMN_source

Maailman ensimmäisenä valokuvana pidetään Joseph Nicéphore Niépcen otosta vuodelta 1826.

 

 

Vanhoissa valokuvissa on omalaatuista taikaa. Niiden välittämä ajankuva muodostuu pienistä yksityiskohdista; kaupunkimaisemassa näkyy rakennus, joka nykypäivän katukuvasta on jo kadonnut, nuoret herrasmiehet pukeutuvat farkkujen sijasta slipoveriin ja suoriin housuihin ja ajoneuvokannan hevosvoimat ovat murto-osa nykyisestä (tai hevosvoimia on yksi ainoa, valjastettuna heinärattaiden eteen). Myös tekniikka jättää kuvaan omat kiehtovat jälkensä. Filmille tallentuneet vastavaloheijastumat, hämärästä esiin ryömivä rakeisuus ja eteenpäin kiiruhtavien ihmisten jälkeensä jättämä liike-epäterävyys ovat oleellinen osa kuvien viehätystä.

 

katu22 katu22Pala

Kari Hakli: "Unioninkatu Kallion kirkon tornista" sekä yksityiskohta kuvasta. Kuva on otettu 47 vuotta sitten, jolloin Kuplavolkkareiden suosio on ollut huipussaan. Jokainen katukivi erottuu kuvassa. Suurikokoinen kuva myydään Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa kohdenumerolla 619.

 

 

Kari Hakli (s. 1940) on toiminut valokuvaajana esimerkiksi Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Helsingin kaupunginmuseon toimeksiannosta hän on tallentanut helsinkiläisten arkea ja juhlaa, tuttuja paikkoja uusista näkökulmista sekä kaupunkikuvan muutoksia: vanhan katoamista ja uuden rakentumista. 

 

Kari Hakli: omakuva

Kari Haklin mainio omakuva vuodelta 1971.

 

 

"Valokuvaaja minusta tuli ehkä siksi, että olen huono muistamaan hetkiä ja tapahtumia", hän vitsailee.

Nykyinen digitaalinen valokuvaustekniikka kulkee mukana helposti, mutta ennen oli toisin.

"Arkkitehtuuria kuvatessani pääasiallinen työvälineeni oli suurikokoinen palkkikamera jalustoineen. Kaulassani roikkui kuitenkin aina rykelmä kinokameroita, joilla tallensin kiinnostavia näkymiä ja kasvoja."

 

Kari Hakli: Keskuskatu

Autoilua vuoden 1972 Keskuskadulla. Kotoinen Helsinki verhoutuu 1950-luvun New Yorkin taianomaiseen tunnelmaan.
Suurikokoinen kuva myydään Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa kohdenumerolla 623.

 

 

Haklin valokuvateoksia myydään Helanderilla pop up -myynnin tapaan. Kuvien lähtöhinnat ovat siis poikkeuksellisen alhaiset, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus hankkia kotiinsa monipuolisia ajankuvia.

Teoksia on julkaistu esimerkiksi Haklin loppuunmyydyssä valokuvakirjassa Helsinki mielessäin (Maahenki, 2016). Osa taas on ennen julkaisematonta arkistokuvaa. 

"Kuvat ovat odottaneet tilaisuutta tulla esiin."

 

Kari Haklin tuotanto tammikuun Kuukausihuutokaupassa

 

 

Tammikuun Kuukausihuutokauppa pidetään lauantaina 26.1.2019 klo 11.00. Näyttö on avoinna perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä klo 10.00–11.00. Tervetuloa!

 

more

Topics: Huutokaupat, Blogi-sarjat, Vintage, Tapahtumat

Tammikuun 2019 Kuukausihuutokaupan luettelo on julkaistu

Posted by Virva Kolho

21.1.2019 17:03:01

 

Tulevana lauantaina 26.1.2019 pidetään tammikuun Kuukausihuutokauppa. Sen luettelo on nyt julkaistu. Luvassa on runsaasti kiinnostavia kohteita – asusteita, hopeaa, koruja, huonekaluja, valaisimia, taidetta ja keräilyesineistöä. Lisäksi tarjolla on taide- ja dokumenttivalokuvien helmiä sekä Fredrikintorilla aikoinaan toimineen jugendtyylisen apteekin upeaa irtaimistoa.

 

 

Fredrikintorin apteekin kaappi

 

Huutokaupan avaa jugendapteekin sisustukseen kuulunut kaappi (yllä).
Hans-Agne Jakobssonin suunnittelema valaisin myydään kohdenumerolla 16 (alla).

 

Vihreä Hans-Agne Jakobsson valaisin

 


Ennakko- ja puhelintarjousten jättö: 
Avoinna luettelon julkaisuhetkestä ja päättyy tuntia (1 h) ennen huutokaupan alkua. Tämän jälkeen esineistöstä voi tehdä tarjouksia paikan päällä huutokaupassa. 


Näyttöpäivät: 
Esineisiin voi tulla tutustumaan perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä lauantaina 26.1.2019 klo 10.00–11.00.

Messulasit

Markku Salon Iittalalle suunnittelemat Messulasit myydään kohdenumerolla 227 (yllä).
Lisa Larssonin Moses-kissa puolestaan odottaa uutta kotia kohdenumerolla 303 (alla).

 

 

Lisa Larsson Moses


Huutokauppa: 
Huutokauppa alkaa lauantaina 26.1.2019 kello 11.00.

 

Esineistön nouto:
Huutokaupasta ostettuja esineitä voi noutaa huutokauppapäivänä huutokaupan ajan ja puoli tuntia huutokaupan päättymisen jälkeen. Lisäksi esineistöä voi noutaa maanantaista keskiviikkoon 28.–30.1.2019 klo 12.00–17.00. Huomioithan, että olemme suljettuna huutokaupan jälkeisenä päivänä sunnuntaina.

 

Tervetuloa mukaan!

 

Tammikuun Kuukausihuutokaupan luetteloon

 

 Eliel Saarinen, huonekalut

Eliel Saarisen suunnittelema kalusto myydään kohdenumerolla 507 (yllä).
Ilmari Tapiovaaran kädenjälkeä on saatavilla puolestaan kohdenumerolla 87 (alla).

Ilmari Tapiovaara, kalusto

 

Kuvat: Aki Syrjäläinen ja Erkki Laine / Huutokauppa Helander

 

more

Topics: Huutokaupat, Blogi-sarjat, Tapahtumat

Muumi-harvinaisuuksia Helanderilla!

Posted by Minna Sirén

17.1.2019 15:10:26

 

Tammikuun kuukausihuutokaupassa hemmotellaan nyt muumikeräilijöitä ja -sisustajia. Valikoimassa on 1990-luvun mukeja, harvinainen Muumipeikko unelmoi -muki, 1950-luvun keittiöpyyhkeitä, keräilytauluja sekä muumiaiheisia siirtokuvia vuodelta 1956. Huutokauppaluettelo julkaistaan maanantaina 21.1.2019.

 

Unelmoidaanko?

 

Muumimuki-Muumipeikko-Unelmoi-Moomin-Mug-Moomintroll-Daydreaming-325x267

Muumipeikko unelmoi, 2005. Hinta-arvio 1000 euroa.

 

Jokainen muumikeräilijä varmasti tietää Muumipeikko unelmoi -mukin.

Mukia on valmistettu vuonna 2005 Arabian museon muuminäyttelyä varten. Erää tehtiin tasan 2005 kpl. Näin ollen hintapyyntö nykyisillä markkinoilla on melko korkea, sillä usein siitä pyydetään noin 1000 eurosta ylöspäin, mukin kunnosta riippuen.

Huutokauppa Helanderin tammikuisessa Kuukausihuutokaupassa mukin lähtöhinta on kaikille sopiva, 50 euroa, toisin sanoen Kuukausihuutokauppojemme normaali minimitarjous. Tällä kertaa kyseistä mukia voi lähteä tavoittelemaan jokainen, joka on joskus unelmoinut tuosta ihanasta mustavalkoisesta mukista.

 

1990-lukua parhaimmillaan

Muumibuumia on koettu 1950-luvulta lähtien, mutta ensimmäistä kertaa se nousi ilmiöksi 1990-luvulla. Tällöin markkinoille ilmestyi esimerkiksi isompi valikoima muumimukeja. 1990-luvun mukeja ei kuitenkaan valmistettu niin suuria eriä kuin kuin nykyään ja siksi ne ovat keräilijöiden suosiossa. Näin ollen tuolloisista mukeista maksetaan nyt satoja euroja. On mielenkiintoista nähdä, millä vasarahinnalla 1990-luvun mukit lähtevät uuteen kotiinsa Huutokauppa Helanderin huomasta, sillä Muumipeikko unelmoi -mukin tapaan ei näissäkään ei ole valvottua hintaa.

 

Rauha

 

muumimuki-rauha

Rauha, 1996-2002. Hinta-arvio 170 euroa.

 

Vaikka Rauha-muumimuki jakaa mielipiteitä ulkonäkönsä osalta, vuosien aikana siitä on muodostunut eräs omista henkilökohtaisista suosikeistani. Rauha-mukia valmistettiin vuosien 1996–2002 välisenä aikana ja sen kuvitus on Tove Janssonin sarjakuvasta Yksinäinen saari (1955).

 

 

Toimisto

Muumimuki Toimisto

Toimisto, 1996-2002. Hinta-arvio 140 euroa.

 

Mitä luultavimmin monen 1990-luvun mukin suosio perustuu omistajaltaan saamaansa henkilökohtaisen merkitykseen. Toimisto-mukiin on jo itsessään helppo samaistua, ja se koristikin aikoinaan monen taukotilan hyllyä. Sarjakuvateema jatkuu myös tässä mukissa. Tove itse piirsi aikanaan mainioita klassikkosarjakuvia ja työtä jatkoi 1950-luvun lopulta alkaen hänen veljensä Lars.

Toimisto-mukista löytyy sisarusten omia ja yhteisiä kuvituksia: Lars Jansson, Muumin lamppu (1960), Tove Jansson, Aloitamme uuden elämän (1956) ja Talonrakennus (1956) sekä Tove ja Lars Jansson, Muumipeikko ja velvollisuudentunto (1958) ja Muumitalvi (1959).

 

Ruskea Nipsu

Ruskea Nipsu -muumimuki

Nipsu, 2002–2008. Hinta-arvio 90 euroa.

 

Tämä muki on oma suosikkini numero yksi!

Vaikka Ruskeaa Nipsua valmistettiin Arabian tuotannossa huomattavasti enemmän kuin 1990-luvun mukeja, se kuuluu silti keräilijöiden "must have" -hankintoihin; Ruskean Nipsun tullessa meille myyntiin on ostajia tavallisesti jonoksi asti. Mukia valmistettiin vuosina 2002–2008 ja kuvitus on lähtöisin Tove Janssonin romaanista Muumipeikko ja pyrstötähti (1946). Muki myydään yhdessä Piirustus-mukin kanssa.

 

Piirustus

Piirustus muumimuki

Piirustus, 1996-2002. Hinta-arvio 120 euroa.

 

Tämänkin mukin tarinan takana ovat sarjakuvat. Mukin kuvituksesta tekeekin hauskan sen ulkoasu, johon on lisätty peräti kolmen sarjakuvan piirroksia: Talonrakennus (1956), Yhdistyselämää Muumilaaksossa (1957) ja Muumitalvi (1959). Liekö mukin nimi peräisin useasta sarjakuvapiirroksesta?

 

 

Kehyslaattasarja, 6 osaa, Arabia

 

Muumi kehyslaatat keramiikkaa

Nro 1. Ongella, 1991–1994. Nro 2. Luistelemassa, 1991–1994. Nro 3. Aarrearkku, 1991–1994. Nro 4. Sähköä ilmassa, 1991–1994. Nro 5. Koti-ilta, 1991–1994. & Nro 6. Auringonnousu, 1991–1994. Hinta-arvio: 75 euroa kpl.

 

Nämä Arabian valmistamat hellyttävät 6 osan kehystetyt keramiikkalaatat ovat mielestäni jääneet vallattoman muumimukibuumin varjoon, mutta uskon, että tähänkin on tulossa lähiaikoina muutos.

Kyseisiä seinälaattoja ei usein nähdä täydellisenä kokonaisuutena, vaan tavallisimmin niitä myydään yksittäisinä kappaleina. Omasta mielestäni puukehyksin varustettu kokonaisuus on varsin ajaton niin sisustuksellisesti kuin keräilymielessäkin. Uskoisin, että tämä on tammikuisen Kuukausihuutokaupan hienoin löytö muumisisustajalle.

 

Keräilijä, jolla on jo kaikki – vai onko?

 

Keittiöliinat

Muminvännerna

Keittiöpyyhe. Muminvännerna, 1950-luku.

 

Nämä ihanat keittiöliinat ovat syntyneet Tove Janssonin ja Nordiska Kompanietin yhteistyöstä 1950-luvun alussa. Kyseisiä pyyhkeitä ei koskaan valmistettu Suomessa, vaan niitä on myyty vain pieniä eriä Ruotsissa. Näin ollen ne ovat erityisen harvinaisia muuhun olemassaolevaan muumiesineistöön nähden. Samanlainen liina on ollut näytteillä esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseossa ja Tampereen Muumimuseon Tove ja muumit -näyttelyssä.

 

Muminvännerna

Keittiöpyyhe. Muminvännerna, 1950-luku.

 

Jos sininen Muminvännerna-liina on harvinainen, sitä on totisesti myös liinan vaaleanpunainen versio! Molemmat tulevat myyntiin tammikuun Kuukausihuutokauppaan.

 

Muumiaiheiset siirtokuvat vuodelta 1956

 

Muumi-siirtokuvat

Muumihaiheisia siirtokuvia, 4 kpl, 1956.

 

Vuonna 1956 Suomen ensimmäiset viralliset kaupalliset muumituotteet näkivät päivänvalon Helsingin Stockmannin tavaratalossa. Mukana olivat Tove Janssonin hyväksymät muumituotteet: Vaasan saippuatehtaan tekemät muumikynttilät sekä Ateljee Faunin valmistamat hahmot.

Vaasan saippuatehdas toimi toimi 1880-luvulta 1960-luvulle ja valmisti saippuan ohella paljon muutakin. Tehtaalla suunniteltiin muumiaiheiset kynttilät, joiden neljään siirtokuvaan valittiin yhteensä viisi rakastettua muumihahmoa. Samat kuvat toistuivat myös tuotteiden pakkauksissa.

 

Muumi-siirtokuvat

Siirtokuvia 6 kpl:een arkeissa. Kuva: Muumimuseo.

 

Nämä hauskat siirtokuvat, joita käytettiin kynttilöiden valmistukseen, ovat löytäneet tiensä aikojen saatossa esimerkiksi Sophia Janssonin kautta Moomin Charactersin 50-luvun kokoelmiin, Muumimuseoon, Suomenlinnan Lelumuseoon sekä sarjakuvamuseoihin eri puolille maailmaa. Tammikuun Kuukausihuutokaupassa myytävä neljän siirtokuvan täydellinen kokonaisuus on loistavassa kunnossa ja tulee vihdoin kaikkien keräilijöiden tavoiteltavaksi.

 Tuolloin tuotteiden valmistusmäärät eivät tämän päivän lukuihin verrattuina olleet kovin päätähuimaavia, joten kyseessä on siis aito keräilyharvinaisuus. Henkilökohtaisesti kyseinen muumikohde aiheuttaa minussa positiivisia vilunväreitä: ovathan kädessäni itsensä Toven hyväksymät ensimmäiset kaupalliset muumituotteet Suomessa. Ajatuksessa hänestä mukana suunnittelemassa, miettimässä ja näpertelemässä juuri näitä siirtokuvia korostuvat entistä enemmän keräilyn tuoma ilo ja harrastuksen monipuolisuus.

 

Perehtyneen muumikeräilijän näkökulmasta Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupan muumitarjonta on loistavaa ja erittäin mielenkiintoista. Olitpa siis keräilijä, sijoittaja tai käyttäjä, tätä huutokauppaa ei kannata ohitaa!

 

Tietoa tammikuun Kuukausihuutokaupasta

 

 

Minna Siren

Teksti: Minna Sirén, markkinointikoordinaattori

Kuvat: Huutokauppa Helander / Minna Sirén ja Muumimuseo

 

 

more

Topics: Blogi-sarjat, Huutokaupat, Muumit

Tilaa blogi sähköpostiisi!

>