”Puutarha” merkitsee kirjaimellisesti rajattua aluetta, jolla viljellään – puita. Kirjaimellisuus kuitenkin joutaa romukoppaan, sillä sanan merkitys on jo aikoja sitten laajentunut kauas alkuperäisestään. Ajatellaanpa vaikka pientä, yrttien täyttämää keittiöpuutarhaa, upeasti kukkivaa ruusutarhaa tai karun kaunista kivikkopuutarhaa, jossa kasvillisuus voi olla aivan sivuosassa. Puutarhoilla on muodostaan ja koostaan riippumatta kuitenkin yhteinen tehtävä: tuottaa omistajalleen iloa ja virkistystä.
Juuri nyt on paras ajankohta tuoda myytäviksi itsellesi ylimääräisiksi jääneet koti- ja mökkipihan kalusteet ja tarvikkeet. Etsimme myyntiin monenlaista puutarhassa iloksi ja hyödyksi olevaa esineistöä.
Puutarha ryöppyää talojen väliselle kujalle Kreikan saaristossa. Kuva: Virva Kolho.
Tiesitkö puutarhasta tämän?
1. Hyötykasveja on viljelty jo esihistoriallisella ajalla, mutta koristeeksi kasveja tiedetään kasvatetun jo 3500 vuotta sitten muinaisessa Egyptissä. Tuolta ajalta peräisin olevien hautojen seinämaalauksissa on kuvattu esimerkiksi palmu- ja akaasiaistutusten reunustamia lootuslampia.
Pompeijista peräisin oleva kyyhkysmosaiikki on levinnyt lukemattomina kopioina ympäri maailman. Kuva: Virva Kolho.
2. Puutarha-aiheiset seinämosaiikit ja freskot olivat erityisen suosittuja roomalaisajalla; monen huvilan sisäseiniä koristivat taiteilijoiden sommittelemat viehättävät puutarhanäkymät sekä kasveja, hedelmiä ja lintuja kuvaavat yksityiskohdat. Taideteokset ovat niin laadukasta työtä, että niillä on huomattavaa dokumentaarista todistusarvoa ajan puutarhakulttuurin tarkastelussa.
Komea taburetti on tulossa myyntiin toukokuun Kuukausihuutokaupassa numerolla 90, roomalaisen tyylin ystävien iloksi. Kuva: Aki Syrjäläinen.
3. Puutarhoilla on suuri merkitys myös erilaisissa tarinoissa, kirjallisuudessa ja runoudessa. Legendaarisimpia niistä ovat varmasti Babylonin riippuvat puutarhat – antiikin maailman seitsemään ihmeeseenkin luetut savitiilistä rakennetut pengerviljelykset. Tarinan mukaan ne rakennutti Nebukadnessar II vaimolleen, Meedian Amydikselle, joka oli kotoisin vuoristoiselta seudulta. Puutarhojen olemassaolosta ei ole arkeologisia todisteita, joten on epävarmaa, onko niitä ollut koskaan todella olemassa. Toisaalta kyseinen hallitsija tunnetaan esimerkiksi maineikkaan Ishtarin portin rakennuttajana; suurten arkkitehtonisten kokonaisuuksien tuottaminen saattoi siis olla hänelle ominaista!
Ishtarin portille on harvassa kaupunkipuutarhassa tilaa, mutta tämä siro yksilö löytää paikkansa vaikka köynnöskasvien tukena. Kohde myydään toukokuun Kuukausihuutokaupassa numerolla 228. Kuva: Aki Syrjäläinen.
4. Toisinaan puutarhoilla on ollut varsin symbolisiakin tehtäviä. Esimerkiksi Versailles’n palatsi, jonka Ludvig XIV rakennutti nykyiseen loistoonsa 1600-luvun jälkipuoliskolla, on ympäröity noin 800 hehtaarin kokoisella puistolla, josta 90 hehtaaria on erilaisia puutarhoja. Niiden viivasuorat muodot, huolitellut yksityiskohdat ja äärimmäinen kurinalaisuus ilmentävät poliittisen yksinvaltiuden ulottumista jopa luonnon täydelliseen hallintaan. Viheralueiden suunnittelijoiden tehtäväksi lankesi yhdistää kokonaisuudeksi varsinainen elementtien kirjo: alueella on yli 200 000 puuta, miljoonia litroja vettä päivittäin syökseviä suihkulähteitä, laajoja nurmialueita, lampia ja kanavia, antiikin esikuvien mukaisia veistosryhmiä, monumentaalisia portaikkoja ja ylellisiä paviljonkeja. Erityisen tyypillisiä Versailles’n puutarhoille olivat bosketit, muodolliset puu-ja pensasistutukset, jotka muodostivat yllätyksellisiä viherhuoneita geometrisesti mutkittelevien pensaslabyrinttien sisällä. Alueen kukkaloisto on vailla vertaansa jopa vuoden ympäri.
Rooman lähellä Tivolissa sijaitsevan renessanssipalatsin Villa d’Esten puutarha on tunnettu ylettömistä suihkulähteistään. Niistä suurimpia on Cento Fontane, joka koostuu nimensä mukaisesti sadasta yksittäisestä suihkulähteestä. Keväinen sadekuuro kastelee kivetyksen sieltä, mistä suihkulähteet eivät. Kuva: Virva Kolho.
Ylellisyyttä verannalle! Kullanvärinen barokkikierre nostaa korinttilaisen kapiteelin lähes kahden metrin korkeuteen. Kohde myydään toukokuun Kuukausihuutokaupassa numerolla 307. Kuva: Aki Syrjäläinen.
5. Muoti muuttuu aika ajoin myös puutarhojen suhteen. Englantilaisen yläluokan keskuudessa syntyi 1700-luvulle tultaessa voimakas vastustus puutarhojen liiallista kaavamaisuutta kohtaan. Ihanteeksi nostettiin näennäisen epämuodollinen maisemapuutarha, jossa puistomainen maasto kumpuili romanttisten purojen, rustiikkisten kaarisiltojen, metsiköiden ja pienoiskokoisten antiikin temppeleiden täplittämänä. Puutarha haluttiin erottaa sitä ympäröivästä luonnosta hyvin hienovaraisesti; aidat jätettiin pois tai kätkettiin ojien pohjille miltei näkymättömiin. Suunnittelussa inspiraationa toimivat tuolloin suositut pittoreskit maisemamaalaukset, jotka puolestaan usein olivat saaneet innoituksensa erityisesti antiikin runoilijoiden kuvaamista nostalgisista maalaisidylleistä. Näin konkreettista mallia englantilaispuutarhojen sommitteluun päädyttiin etsimään esimerkiksi Toscanan maisemista.
Rottinkituoleissa on kuparin patinaa muistuttavia sinivihreitä sävyjä. Kalusteet tulevat myyntiin toukokuun Kuukausihuutokaupassa numerolla 221. Kuva: Aki Syrjäläinen.
6. Perinteiset japanilaiset puutarhat ovat itsessään kuin kolmiulotteisia maisemamaalauksia, joiden tehtävä on tarjota rauhallinen paikka meditaatiolle. Suunnittelussa otetaan huomioon feng shui -opin mukaiset tavoitteet ihmisen ja hänen ympäristönsä keskinäisestä sopusoinnusta. Japanilaisia puutarhoja on useita hieman toisistaan poikkeavia tyyppejä, mutta kaikissa niissä on oltava aina tietyt elementit, kuten virtaavaa ja seisovaa vettä, saari, puita sekä kiviä, joita ei koskaan asetella symmetrisesti. Osasten ei tarvitse kuitenkaan olla todellisia tai oikeita, vaan niitä voidaan ilmentää myös erilaisilla symbolisilla ratkaisuilla. Usein kokonaisuutta täydentävät myös kiviset lyhdyt, puiset sillat ja teehuone tai paviljonki.
Teehuone vartioi Tokion keisarillisen palatsin syksyistä puutarhaa. Kuva: Virva Kolho.
7. Kuten japanilaisissakin, myös perinteisissä kiinalaisissa puutarhoissa edellytetään käytettäväksi tiettyjä elementtejä. Kiinalaiset puutarhat poikkeavat kuitenkin japanilaisista siten, että niiden tarkoituksena on tarjota kävijöille mahdollisimman runsas valikoima erilaisia yllätyksellisiä näkymiä. Tämä saadaan aikaan täyttämällä koko puutarhan alue monenlaisilla suurilla ja pienillä rakennelmilla, keinotekoisilla vuorilla ja runsailla kalliomuodostelmilla, vesiaiheilla, niiden yli johtavilla silloilla sekä vaihtelevilla kasveilla ja istutuksilla.
Pyöreä kulkuaukko johdattelee bambuistutusten lomitse tilasta toiseen pekingiläisessä puutarhassa. Kuva: Virva Kolho.
8. Historian merkillisin puutarhoihin liittyvä ilmiö lienee 1630-luvun Alankomaiden tulppaanimania. Tuolloin hiljattain markkinoille tuoduissa tulppaaninsipuleissa levisi kasvitauti, joka muutti niistä kasvatettavien kukkien värin ennalta-arvaamattomaksi. Koska arvokkaat tulppaanit olivat puhtaasti statussymboleita, niiden ympärille muodostui sanoinkuvaamaton talouskupla. Vuonna 1637 sipuleiden hinnat nousivat niin korkeiksi, että yksi ainoa suurikokoinen, lupaava sipuli saattoi maksaa työläisen kolmikymmenkertaisen vuosipalkan. Hinnat romahtivat käytännössä nollatasolle, kun ostajille ilmaantui äkillisesti muita huolia, kuten paikallinen paiseruttoepidemia.
Kauniisti harmaantunut puutarhapenkki odottaa uutta paikkaa omenapuun alla. Myös tämä kohde myydään toukokuun Kuukausihuutokaupassa numerolla 223. Kuva: Aki Syrjäläinen.
9. Meillä Suomessa lyhyt kasvukausi ja kylmät talvet ovat aina asettaneet kasvien kasvatukselle ankarat reunaehtonsa. Lukemattomista puutarhan hyöty- ja koristekasveista on kuitenkin saatu jalostettua sitkeitä lajikkeita, jotka menestyvät karuissakin olosuhteissa. Esimerkiksi kotimaiset omenapuut palkitsevat hoivaajansa usein runsaalla, heleän kirpeällä sadollaan, monet kesäkukat taas ilahduttavat istuttajaansa lyhyellä mutta sitäkin suurenmoisemmalla väriloistollaan.
Etsimme myyntiin!
Etsimme nyt myyntiin erityisesti puisia, valurautaisia ja rottinkisia puutarhakalusteita, suihkulähteitä, veistoksia, suuria valurauta- ja betoniruukkuja, kauniita aita- ja porttielementtejä, ulkovalaisimia ja kaikkea muuta puutarhassa iloksi ja hyödyksi olevaa esineistöä.
Tavaran vastaanotossamme vietetään puutarhalauantaita 21. ja 28. huhtikuuta 2018 klo 10.00–14.00. Teemapäivän aikana voit tavata asiantuntijoitamme ja arvioituttaa maksutta esineesi, joiden myyntiin jättämistä harkitset. Teemapäivän aikana tuodut esineet huutokaupataan kuukausihuutokaupassamme 10.–11. toukokuuta sekä iltahuutokaupassamme 16. toukokuuta.
Teemapäivää vietetään Helanderin päärakennuksessa, osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki. Paikalle pääsee helposti joko julkisilla tai omalla kulkuvälineellä. Kaikki Helanderin nimellä varustetut pysäköintipaikat ovat maksuttomia. Meille on esteetön kulku.
Huom! Otamme mielellämme vastaan esineistöä myös puutarhateeman ulkopuolelta, esimerkiksi huonekaluja, valaisimia, lasia, keramiikkaa sekä taide- ja designesineitä.
Nähdään lauantaina 21. ja 28. huhtikuuta!
Etkö pääse paikalle?
Mikäli et pääse paikan päälle, voit myös halutessasi pyytää esineellesi maksutonta esinearviota:
{{cta(’4f21a8bf-7d44-4710-80de-f7789e0d594d’)}}
Suurempien esinemäärien kohdalla suosittelemme maksuttoman kotikäynnin varaamista asiakaspalvelustamme:
{{cta(’c69bc478-ae5e-405f-a182-f108ffd10a33’)}}
