Huhtikuun huutokaupassa myytävä, vuonna 1956 valmistunut suurikokoinen Niiskuneiti omaa kiinnostavan historian, joka ei tosin ollut tiedossa sen saapuessa Helanderille. Lähdimme selvittämään neidin tarinaa ja tässä se nyt tulee!
Maaliskuu 1956 – Maaliskuu 2017
On vuosi 1956 ja 43 -vuotias Tove Jansson seisoo Helsingin Stockmannin tavaratalon valopihalla, käsi kädessä kahden menestystarinansa avainhahmon, Muumipeikon ja Niiskuneidin kanssa. Pääsiäisenä käynnissä oleva muumikampanja saa tavaratalon sisällä aikaan melkoisen kuhinan, kun sadat innokkaat fanit jonottavat tavatakseen Muumien luojan, sekä tavarataloon tuodut muumihahmot. Eletään muumibuumin kultakautta.
Tove Jansson Helsingin Stockmannin valopihalla 1956. Kuva: Reino Loppinen, Lehtikuva.
Stockmannille tilattu muumisomistus liittyy tavaratalon muumikampanjaan, jonka aikana myydään useita erilaisia muumituotteita. Tapahtuma on niin iso menestys, että siitä kirjoitettaan City -lehden numerossa 3-4/1956. ”Muumikuumetta” kuvailtiin artikkelissa kertoen, kuinka muumit loppuivat kesken ihmisten tehdessä rynnäkön niitä ostamaan. Eletään aikaa jolloin muumien kansainvälistyminen ei ota laantuakseen. Jutussa mainitaankin muumien suosiosta Englannissa, jossa oli perustettu muumikerho ja järjestettiin muumijuhlia. Tilaisuus ja muumit ovat menestys.
Koittaa vuosi 1957 ja meneillään on Tampereelle juuri avatun Stockmann tavaratalon avajaiset. Avajaisia on suunniteltu pitkään ja hartaasti ja ohjelmaan kuuluu muun muassa, lasten iloksi luotu Muumi-nukketeatteriesitys sekä tavaratalon pohjakerrokseen avattu muumitori. Siellä, yhdessä muiden muumisomisteiden kanssa seisoo myös Niiskuneiti.
Eletään vuotta 2017 ja jostain näkyy kirkasta valoa. Niiskuneiti-nukke kaivautuu esiin kätköistään ja se päätetään myydä. Neidin matka Tampereelta Helsinkiin taittuu hyvin, sillä onhan kyseessä sille entuudestaan tuttu matka. Perillä määränpäässä sitä odottaa hyvin jännittynyt silmäpari. Se on saapunut Huutokauppa Helanderille.
Kuva City -lehden artikkelista. Kuva: Stockmann museotietokanta.
Niiskuneiti koristaa Tampereen Stockmannin pohjakerrokseen rakennettua Muumitoria, marraskuussa 1957. Kuva: Stockmannin museotietokanta.
Tampereen Stockmannin avajaisjuhlallisuuksiin kuuluu myös muumiteatteriesitys. Esitys toteutetaan Ateljee Faunin valmistamien muumifiguurien avulla. Marraskuu 1957, Tampere. Kuva: Stockmannin museotietokanta.
Nykypäivä
Niiskuneiti lepää tuolin päällä. 61 vuotta myöhemmin kätköistään esiin kaivettuna, se on hiukan kärsineen näköinen mutta sitä katsovat silmäparit tietävät sen olevan tärkeä osa Suomalaista kulttuurihistoriaa. Neiti viedään restauroitavaksi.
Pienien paikkauksien jälkeen Niiskuneiti saapuu takaisin Helanderin tiloihin. Neiti näyttää lähes uudelta ja sen käsitteleminen saa aikaan jännittävän tunteen mahanpohjassa. Mitä kaikkea tämä neiti on nähnytkään? Kysymystulva ei jätä meitä rauhaan ja päätämme selvittää neidin taustat niin hyvin kuin mahdollista. Aloitamme tutkimisen.
Lähetän useita sähköposteja eri tahoille, kysellen tietäisikö kukaan neidin historiasta. Ainut johtolankamme on Reino Loppisen ottama kuva Tovesta ja muumeista. Tiedämme, että nukke on ollut esille Stockmannilla, mutta miksi?
Menee muutama päivä ja saan vastauksen Stockmannin museotietokannasta sekä kuvan ottaneen Reino Loppisen entiseltä työnantajalta Lehti-kuvalta. Myös museovirasto lupaa konsultoida tutkijoitaan.
Stockmannilta osataan kertoa, että Niiskuneiti on toiminut somisteena muutamassa 1950 -luvulla järjestetyssä tapahtumassa, jolloin muumit olivat todella iso juttu. Stockmann lähettää meille myös upeita vanhoja valokuvia, joista näkee, että tapahtuman yhteydessä järjestetty muumi-nukketeatteriesitys on toteutettu Ateljee Faunin valmistamilla nukeilla. Päätän olla yhteydessä myös heihin.
Ateljee Fauni vastaa sähköpostiini melkein heti. Saamme heiltä vahvistuksen, että kyseessä ei ole heidän valmistamansa esine. Tämä on tärkeä tieto, sillä Tove Jansson antoi 1950 -luvun puolivälissä Ateljee Faunille maailmanlaajuisen yksinoikeuden muuminukkejen valmistukseen. Ateljee Faunin perustajien Helena ja Martti Kuuskosken pojan, Johannes Kuuskosken mukaan kyseessä saattaisi olla jonkin lisenssiyhtiön valmistama nukke. Ateljee Faunin ja Tove Janssonin välisen sopimuksen mukaan lisenssiyhtiöt saivat valmistaa muuminukkeja, mikäli ne eivät tulleet jälleenmyyntiin, vaan ne oli valmistettu esimerkiksi jonkin tapahtuman mainosmateriaaliksi, aivan kuten tässäkin tapauksessa.
Valitettavasti kukaan ei osaa sanoa mihin Stockmannin muumitapahtumien somisteeksi valmistettu Niiskuneiti on päätynyt tapahtumien jälkeen. Onneksemme se on löytynyt jälleen ja se pääsee jälleen ilahduttamaan niin monia muumifaneja ympäri maailmaa.
Kuva: Huutokauppa Helander, Erkki Laine.
Tulevaisuus
Mutta miten Niiskuneidin käy tulevaisuudessa? Kuka sen ostaa ja mihin päin maailmaa se päätyy? Se selviää Helanderin seuraavassa, huhtikuussa pidettävässä kuukausihuutokaupassa lauantaina 8.4.2017. Myös sinulla on mahdollisuus olla osa sen tarinaa, sillä se myydään huutokaupassa siitä eniten tarjoavalle.
Niiskuneitiin voi tulla myös tutustumaan ihan livenä, Huutokauppa Helanderilla pidettävään näyttöön torstaina ja perjantaina 6.-7.4.2017 klo 12-19:00 välisenä aikana. Nähdään siis Helanderilla!
Teksti: Jenny Sirén
Lähteet: Stockmann museotietokanta, Lehtikuva/REX, Museovirasto, Moomin Characters Oy Ltd , Ateljee Fauni.
Kuvat: Stockmann museotietokanta, Lehtikuva, Huutokauppa Helander, City -lehti.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’86775aa9-eaed-4e1f-a4c6-ba4c7dc51753’)}}
{{cta(’c93784c2-6ee4-48bb-be51-b74ebdb0f559’)}}
