EtusivuBlogi-kirjoituksetMeklarin poiminnat syyskuun huutokaupasta!
09.09.2015

Meklarin poiminnat syyskuun huutokaupasta!

Kohde 899, `Inspiraatio´ Akseli Gallen-Kallela

kohde_899a40

Kohde 899, `Inspiraatio´, puupiirros Akseli Gallen-Kallela 1896. Mitat: 19 x 11 cm.

Akseli Gallen-Kallelan puupiirros `Inspiraatio´ on monogrammisigneerattu vuona 1896. Tämä erittäin harvinainen puupiirros saa lisää herkkiä piirteitä surullisen tarinansa tähden, nimittäin Akseli Gallen-Kallela piirsi taulun vuosi esikoistyttärensä Impi Marjatan kuoleman jälkeen. Impi Marjatta kuoli ollessaan vain neljävuotias. Gallen-Kallela oli tuohon aikaan Berliinissä, jossa hän piti yhteisnäyttelyä Norjalaisen Edward Munchin kanssa. 

Gallen-Kallelan tyttären kuolema synnytti taitelijan ensimmäisen puupiirroksen nimeltään `Kalman Kukka´. `Kalman Kukka´ toimi alkusysäyksenä Gallen-Kallelan puupiirrostaiteelle. Valitettavasti puupiirrokset eivät saaneet aikanaan ansaitsemaansa arvoa, ja taitelija siirtyi pikkuhiljaa etsausten pariin. Sanotaan kuitenkin, että Gallen-Kallela toimi Suomalaisen taidegrafiikan esi-isänä ja että Gallen-Kallelan ensimmäiset graafiset lehdet, jotka syntyivät joulukuussa 1895 olivat sen alku. 

Erikoisen kiehtovia Gallen-Kallelan puupiirroksista tekee sen, että taitelija piti niitä myös itse hyvänä taiteena. Hän nautti niiden tekemisestä ja lopputuloksesta. Akseli Gallen-Kallela kutsui maisemamaalauksien tekemistä leipätyöksi, sillä hän teki niitä vain tullakseen toimeen. Hän sanookin: “Miten erilaista olisikaan, jos taitelijat sen sijaan että heidän täytyy tahria kokoon koreita valheita rikkaiden porvarien kultaraameihin, saisivat tilaisuuden ainoastaan ja ainoastaan antaa kansalle ja mahdollisesti ihmiskunnalle todellisimmat ja syvimmät ja elämän iloisimmat tunteensa.”

Viimeisen kerran tämä piirros on ollut myynnissä marraskuussa 1999, jolloin se huutokaupattiin edellisen kerran. Kyseessä on siis todella harvinainen teos, jota ei nähdä markkinoilla ihan joka päivä. Gallen-Kallelan teoksia ei muutenkaan näe markkinoilla kovin usein, ja viimeksi sellainen myytiin huutokaupassa joulukuussa 2014.

gallen-kallela

Koirien kanssa kotipihalla. Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela Tarvaspäässä.

Veistokset

Syyskuun huutokaupassa riittää veistoksia. Eri taitelijoita on aina Michael Schilkinistä Ben Renvalliin. Lisäksi joukosta löytyy hiukan erikoisempia itämaisia patsaita. Meklarin suosikit huiman veistos määrän joukosta ovat kohteet 500 ja 848.

Kohde 500 on Kari Cavénin `Unien Silta´ niminen työ. Vuonna 1986 signeerattu puuveistos on taitelijalle melko tyypillinen. Cavén aloitti maalarina, mutta siirtyi pian tekemään veistoksia kierrätetystä puu- metalli- ja muovimateriaalista. Cavénin teoksille on usein ominaista leikkimielinen kekseliäisyys, joka näkyy tässäkin teoksessa. Erityisen tärkeänä pidetään hänen teostensa nimityksiä. 

Kohde 848 on puolestaan tuntemattoman tekijän metalliveistos. Hauska sammakkoveistos on alunperin itämainen ja korkeutta sillä on ainoastaan 11 cm. Pikkuriikkinen veistos on suomalaisen diplomaatin kokoelmista. Syyskuun huutokaupassa nähtävät itämaiset veistokset ovat kaikki saman henkilön kokoelmista. 

 

Kohde_500
kohde_848

Pöydän koristeeksi

Syyskuun huutokaupassa on melko kirjaimellisesti hieno kattaus erilaisia aterimia, teeastiastoja, tarjottimia ja monia muita pöydän kattamiseen iloa tuovia esineitä. Design hopeat, joista löytyy mm. juhlavuotta viettävän Tapio Wirkkalan tuotantoa ovat yksi mielenkiintoisimmista kohteista. Lisäksi tarjolla on Suomalaisen hopeasepän ja muotoilijan Bertel Gardbergin esineitä. Syyskuun huutokauppa tarjoaakin poikkeuksellisen laajan määrän hopeaa, nimittäin hopeaa löytyy yhteensä 135 kohdetta!

Kohteet vasemmalta oikealle: 

Kohde 37, Triennale de Lux aterinsarjan ruokailuvälineitä Bertel Gardberg. Gardbergin Fiskarsille suunnittelemaa Triennale de Luxe -mallistoa alettiin valmistamaan vuonna 1957. Aterinsarja suunniteltiin varta vasten Milanon Triennaleen ja se toikin Garbergille vuoden 1957 Milanon Triennalessa kultamitalin. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen aterimien kahvat olivat joko mustaa tai valkoista muovia tai palisanteria.

Kohde 903, Hopeinen vati, Tapio Wirkkala. Tämä kaunis ja simppeli hoepavati on signeerattu kirjaimin TW. Se on Kultakeskuksen vuonna 1976 valmistama, ja sitä on tehty mitä luultavimmin vain mittatilaustyönä. Tarkempaa tietoa tilaajasta tai saajista ei ole. Hopeapitoisuus on 830 ja strategiset mitat ovat 25cm ja 553g. Vadin pohjassa on kaiverrus. 

Kohde 104, Tapio aterinsarjan osia, Tapio Wirkkala. Jotain Wirkkalan asiaan paneutumisesta kertoo se, että Wirkkala veisti mallit ensin puusta ja tutki mm. röntgenin avulla sitä miten Hopeasiipi aterimet istuvat käteen. Wirkkala suunnitteli useita aterinsarjoja sekä Kultakeskukselle että Rosenthalille. Nämä aterimet on suunniteltu Kultakeskukselle 1960-luvulla. Kyseisissä aterimissa ei ole kaiverruksia ja niiden paino on n. 210,65 g. Hopeapitoisuudet ovat 830 sekä 916. 

Kohde 402,  Hopeinen kahvikalusto 1920-luvulta. Nämä klassisempaa muotoilua edustavat kahvikaluston osat ovat vuodelta 1926. Kahvikannu, kermakko ja sokerikko ovat klassinen setti, ja tekevät pöydästä kuin pöydästä tyylikkään kokonaisuuden! Painoa näillä on yhteensä 1245 g, ja hopeapitoisuus 813. 

kohde_37
kohde_903
kohde_104
DSC00470-2-365796-edited-279932-edited

Muita aarteita

Vasemmalta oikealle (viimeinen kuva liittyy kohteen 859 historiaan, eikä ole myynnissä) 

Kohde 1175, Kauko-ohjattava auto Modern Toys Japan. Tämä hieno peltinen kauko-ohjattava leikkiautokin on alunperin Japanista ja se on valmistettu n. 1940-1960-luvulla. Vanhat lelut ovat pääsääntöisesti aina joko Saksasta tai Japanista, sillä maat olivat pitkään leluvalmistuksen kärkimaita. Auton peltisyys kertoo taas sen, että lelu ajoittuu luultavammin 1940 luvulle, sillä muovia alettiin käyttää lelujen valmistukseen 1950-luvulla. Autolla on pituutta 35 cm. 

Kohde 1263, pronssiset ovenkahvat. Vaikka näistä ovenkahvoista, tai niiden historiasta ei sen kummemmin ole tietoa ovat ne silti erittäin mielenkiintoiset ja hienot. Toivottavasti joku arvostaa niitä ja ne löytävät itselleen sopivan oven! 

Kohde 859, Marieberg fajanssilautanen, 1700-luku. Tukholmassa vuosina 1760-1782 toiminut Mariebergsporslinsfabrik (vapaasti suomennettuna Mariebergin posliinitehdas) oli Rörstrandin edeltäjä (Rörstrand osti tehtaan vuonna 1882) Marieberg valmisti useita erilaisia fajanssi sekä posliinilautasia, joille tyypillisiä piirteitä olivat mm. siniset herkät koristelut valkoisella taustalla. Lautasia valmisti tehtaalla samat työntekijät, jotka valmistivat myös Mariebergin kuuluisia kaakeliuuneja. Lautasten valmistustekniikka ja jopa uunit joissa ne valmistettiin, olivat samoja kuin kaakeliuuneillakin. Mariebergin tehdas leimasi fajanssilautasensa kolmella sinisellä kruunulla, jotka Rörstrand myöhemmin omaksui omaksi leimakseen. Posliinilautasiin taas laitettiin massaleimat. Alla olevasta kuvasta voit nähdä tyypillisen Mariebergin kaakeliuunin. 

1175
1263
859
mariebergin_kaakeliuuni

Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajantasalla!

Uutiskirjeen tilaus
Olen lukenut ja hyväksyn tietosuojaselosteen.

© Huutokauppa Helander 2021. Kaikki oikeudet pidätetään.

Huutokauppojen ehdot  I  Tietosuojalauseke ja rekisteriselosteet

Enemmän kuin

huutokauppa