EtusivuBlogi-kirjoituksetKeräilty Helanderilla: Sarjakuvakulttuurin puolestapuhuja
18.02.2016

Keräilty Helanderilla: Sarjakuvakulttuurin puolestapuhuja

Sarjakuvakeräilyyn intohimoisesti suhtautuva Marko Leppälä on monelle alan harrastajalle ja siitä kiinnostuneelle enemmän kuin tuttu nimi. Marko on omistanut yhden Suomen suurimmista sarjakuvakokoelmista ja hänen aarteitaan on nähty näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nyt hänen missionaan on ajaa sarjakuvien asemaa taiteen ja kulttuurin muotona. 

DSC01454-244467-edited.jpg

Marko kotinsa työhuoneessa kokoelmiensa keskellä. Kädessään Markolla on Carl Barksin litografi Roope Ankasta kullanmetsästys reissulla. 


 

1. Kerro omin sanoin mitä keräilet?

 

-Keräilen tällä hetkellä pääasiassa Disneyn sarjakuvia ja erityisesti hänen imperiuminsa merkittävimmän taitelijan Carl Barksin tuotantoa. Keräilen siis Aku Ankkoja mutta erityisesti sydämeni ovat vieneet Barksin piirtämät sarjakuvat. Kokoelmaani kuuluu myös hänen litografejaan sekä alkuperäispiirroksiaan. Lisäksi olen onnistunut hankkimaan jopa muutaman hänen maalauksistaan. Barksin litografeja minulla on huomattava määrä eli noin 50 kpl. 

Markon kokoelma on niin kattava, että hänen keräilemiään litografeja, alkuperäisperäistöitä sekä sarjakuvia on nähty näyttelyissä ympäri Suomea aina 1990-luvulta alkaen. Markon mittava kokoelma on ennättänyt näyttelyihin myös ulkomaille. Ne olivat näytillä 2000-luvun alkupuolella mm. Ruotsissa, Norjassa sekä Hollannissa. Näyttelyt ovatkin olleet Markon keräilyuran kohokohtia. Erityisesti ensimmäiset ulkomailla pidetyt näyttelyt tuntuivat hienoilta saavutuksilta. 

Se oli aikamoinen elämys, kun sain mahdollisuuden esitellä kokoelmaani näyttelyissä. Olin 20 vuotta kestäneen keräilyurani aikana tottunut siihen, että keräilen itsekseni ja keskustelen keräilystä lähinnä joidenkin keräilijätuttujeni kanssa. Koin suurta iloa, että suuri yleisö pääsi tutustumaan kokoelmaani, sillä sain samalla mahdollisuuden paljastaa ihmisille tarkemmin, mistä tässä keräilyssä on kysymys. Näyttelyt myös syventävät tätä harrastusta sekä ihmisten ymmärrystä siitä, ettei kyse ole mistään lastentouhusta, jossa “vähän keräillään” sarjakuvia. Yleisö ymmärtää, että näistä kohteista voi todella pitää näyttelyitä museoissa ja esineistä saattaa olla paljonkin taustatietoa, kertoo Marko.

 


 

                medium-50.jpg                medium-51.jpg

Pesunkestävän ankkakeräilijän kotoa löytyy mm. City-lehdeltä saatu Vuoden paras Ankkakeräilijä-palkinto joka myönnettiin Markolle 2003. Myös pieni Barksin alkuperäisluonnos löytyy keräilijän työhuoneen seinältä. 


 

 

2. Mistä uskot keräilysi lähteneen liikkeelle ja miksi keräät juuri sarjakuvia?

 

-Se on lähtenyt lapsuudestani, niin kuin monella muullakin keräilijällä. Muistan lukeneeni 9-vuotiaana Aku Ankasta Carl Barksin Vanhan Linnan salaisuus-tarinaa, joka teki minuun syvän vaikutuksen. En tiennyt vielä tuolloin, että kyseessä oli nimenomaan Barksin työ, mutta se tuntui loistavan juonenkehittelynsä ansiosta todella jännittävältä ja oli lisäksi todella hyvin piirretty. Vietin tästä seuraavat kaksi vuotta nauttien Aku Ankoista lähinnä lukemisen muodossa, kunnes 11-vuotiaana innostukseni muuttui keräilyksi. 

Markolle sarjakuvissa tarinaa tärkeämpiä asioita ovat itse piirrokset sekä sarjakuvataitelijan piirustustaito. Ne menevät kyllä käsikirjoituksen ohi, toteaa Marko. Vaikka sarjakuva onkin pelkkä torso ilman toista, niin on myönnettävä, etten pysty lukemaan mielestäni huonosti tai epämiellyttävästi piirrettyjä sarjakuvia, vaikka tarina olisi kuinka hyvä. 

Se, miksi juuri Barksin sarjakuvat ovat Markon mieleen, juontaa juurensa piirrosten lisäksi tarinoiden filosofiseen puoleen. Barks lukeutuu mielestäni viime vuosisadan suurimpien ajattelijoiden ja humanistien joukkoon. Hänen pitkissä ankka-tarinoissaan on paljon syvällisyyttä sekä elämänviisautta. Hän suhtautui elämään ja erilaisiin asioihin hyvinkin fiksusti, pohtii Marko. 

 

3. Mikä on paras keräilyostoksesi huutokaupasta? 

 

-Kyllä se on varmasti tuo 2013 Helanderilta ostettu Aku Ankka ja kumppanit -näytenumero. Kyseessähän on siis ensimmäinen koskaan Suomessa ilmestynyt Aku Ankka -lehti. 

 


medium-49.jpg  kuva.php-2.jpg

Markon työhuone on vasta jäävuoren huippu sillä suurin osa kokoelmasta on varastoituna. Markon paras huutokauppaostos on Helanderilta 2013 ostettu, Aku Ankan Suomessa ilmestynyt ensipainos Aku Ankka ja kumppanit. Lehden ostaminen taltioitui myös Yle 1 Aarteenetsijät -sarjaan. 


 

 

4. Mitä kokoelmastasi puuttuu, vai oletko jo keräillyt jonkin asian loppuun? 

 

-No olen tavallaan päässyt jo kerran siihen pisteeseen, jossa kokoelmani oli lähes täydellinen, kertoo Marko. Marko omisti aikoinaan noin 90% kaikista Suomessa ilmestyneistä sarjakuvalehtien numeroista eli yhteensä noin 20 000 kpl erilaisia lehtiä. Minulta puuttui loppuen lopuksi vain 500-600 lehteä. Kun 1990-luvun alussa olin päässyt keräilyssäni melkein siihen lakipisteeseen saakka, alkoi homma muodostua vaikeaksi. Tuohon aikaan ei ollut internetiä vaan ainoa keino oli oikeastaan antikvariaateissa kiertäminen. Antikvariaattien sarjakuvalehtitarjonta oli silloin toki aivan eri luokkaa nykypäivään verrattuna. Nykypäivän keräily on muuttanut muotoaan. Tänä päivänä ei tarvitse kuin koneelta etsiä ja se tekee mielestäni asioista hieman kasvottomia, toteaa Marko. 

Marko näkee internetissä kuitenkin valoisiakin puolia ja pitää sen tuomista mahdollisuuksista. Ihmisten tietoisuus sarjakuvalehtien arvosta on noussut viime aikoina, eikä niitä heitetä enää niin paljoa pois. Toisaalta alatietoisuutta ovat lisänneet myös eräät huutokauppakamarit sekä media.

Marko jatkaa kertomalla olevansa erittäin onnellinen siitä, että sai kokea 1970- ja 1980-luvut, jolloin pidettiin mm. sarjakuvahuutokauppoja. Muistan, kun odotin huutokauppoja viikkokausia. Kun huutokauppaluettelon sai vihdoin postissa kotiin, niin sitten mietittiin etukäteen, mitä lähdetään tavoittelemaan ja mitä ei. Huutokaupoissa tapasi myös aina tuttuja ja nautin siitä jännityksestä, jonka live-huutokauppa tuo ostamiseen. 

 

5. Mikä on sinulle keräilyssä tärkeintä? 

 

-Oikeastaan koen keräilyssä suurinta iloa silloin, kun huomaan kiinnostavan kohteen myynnissä jossain huutokaupassa. Kohteesta haaveilu saa minussa aikaan voimakkaan positiivisen tunnetilan, joka vain vahvistuu ostohetken lähestyessä. Erityisen jännittävää ostamisesta tekee juuri huutokaupan odottaminen, tarjouksien tekeminen ja lopputuloksen jännittäminen. Mikäli kohteen onnistuu kaiken kukkuraksi vielä saamaan edullisesti, niin se on tässä ehdottomasti riemukkainta. Toki keräilyssä kuten kaikessa muussakin, kokee pettymyksiä ja jotkin kohteet jäävät vain haaveiksi. 

Marko tekee ostoksia huutokaupoista sekä verkossa että livenä. Helanderilta hän on ostanut monia kohteita, joista yhtenä esimerkkinä mainittakoon Aku Ankan näytenumero. Marko kertoo kokevansa edelleen löytämisen iloa vaikka olisikin ostamassa kohdetta, jonka on jo joskus omistanut, kuten näytenumeron kohdalla. Olen ilmeisesti täysin parantumaton tässä suhteessa, sillä monet keräilijätuttavani kertovat, etteivät saa jo kertaalleen omistetusta kohteesta samanlaista löytämisen tunnetta kuin ensimmäisellä kerralla, kertoo Marko naurahtaen.


 

                    DSC01440-092100-edited.jpg DSC01461-227637-edited.jpg

Yli 40 vuotta sarjakuvia keräilleen Markon kokoelmiin kuuluu myös yksi Carl Barksin niin kutsuttu “ankkamainen” `Belles of the Klondike´ -öljyvärimaalaus, vuodelta 1978.


Tiesitkö?

 

Barks teki 1970-luvulla noin 120 ankkatarinoihinsa perustuvaa öljyvärimaalausta, joista suurin osa oli suoria kopioita hänen aiemmin piirtämistään kansikuvista. Hän joutui kuitenkin lopettamaan ankkataulujen maalaamisen menetettyään niiden oikeudet Disney-yhtiölle vuonna 1976. Sen jälkeen hän maalasi fantasia- ja lännenaiheita sekä ns. “ankahtavia” maalauksia. 1980-luvun alussa lupa maalauksiin heltisi jälleen, ja Barks jatkoi niiden tekemistä. Samalla myös maalausten arvo kohosi huimasti, ja lisenssin omistava Another Rainbow -yhtiö alkoi julkaista litografioita näistä maalauksista. Kaikki litografioiden painolaatat on tuhottu lukuun ottamatta viittä ensimmäistä, jotka on naarmutettu käyttökelvottomiksi ja säilötty muistoina Disney-yhtiön arkistoihin.  Eläköidyttyään Barks siirtyi maisemamaalaukseen ja ihmispotrettien tekemiseen. Hänen kolmas vaimonsa toimi maisemamaalarina ja opasti miestään sen saloihin. On kuitenkin mainittava, että Barksin maisemamaalaukset ovat kuin pieniä sarjakuva ruutuja. 


 

 

6. Mikä on kokoelmasi kruununjalokivi?

 

Varmaankin kruununjalokivenä kokoelmassani on Barksin sarjakuvaoriginaali vuodelta 1945, joka on hyvin varhainen. Ja sitten tietysti Barksin öljyvärimaalaukset, vaikka ne eivät ole ankka-aiheisia, kertoo Marko. Vuodet 1974-75 edustavat mielestäni Barksin parasta maalaustuotantoa, sillä aivan ensimmäiset hänen maalaamansa öljyvärityöt eivät ole aivan yhtä vaikuttavia. Kalleimmat ankkamaalaukset maksavat Yhdysvalloissa satoja tuhansia dollareita ja pienetkin pyörivät jo kymmenissä tuhansissa. Maalauksia liikkuu lähinnä vain Yhdysvaltojen markkinoilla ja ne ovat hyvin suosittuja ns. raharikkaiden keskuudessa. Varsinkin rahasäiliöaiheiset maalaukset ovat siellä suosittuja, naurahtaa Marko.

 

Omistan yhden Barksin “ankkamaisen” taulun (kuva aiemmin yllä). Tämän `Belles Of The Klondike` nimisen maalauksen takaosaan on taulun nimen, tekijänoikeusleiman sekä edellisen omistajatietojen lisäksi liimattu pieni tarra, jossa kerrotaan taulun aiheesta hyvinkin Barks-maiseen tyyliin: “Famous figures of history as they might have looked had their genes gotten mixed with waterfowl.”  Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa siis seuraavaa: Historian kuuluisia hahmoja kuvattuna siinä muodossa, jolta he olisivat saattaneet näyttää, mikäli heidän geeninsä olisivat menneet sekaisin vesilintujen geenien kanssa. 

DSC01461-227637-edited-010669-edited.jpg

 


 

DSC01443.jpg  markon_ostokset.jpg

Barksin sarjakuvamainen tapa tulkita maailmaa välittyy myös hänen lännenaiheisista töistään, jotka näyttävät pieniltä sarjakuvaruuduilta. Kuvassa vasemmalla Markon omistama Barksin lännenaiheinen öljyvärityö.  Kuvassa oikealla:  Markon Huutokauppa Helanderilta ostamat Aku Ankan vuosikerrat (-54 ja -59) sekä Roope Ankan “elämä ja teot” -kirja lukeutuvat Markon parhaiden huutokauppaostosten pariin. 


 

 

6. Mitä vinkkejä antaisit sarjakuvakeräilystä kiinnostuneelle?

 

Sarjakuvakeräilyä aloittavan kannattaa kiinnittää huomiota (hinnasta huolimatta) lehden kuntoon. Suosittelen ostamaan hyväkuntoisia lehtiä heti alusta alkaen, sillä näin välttyy niin sanotulta jalostamiselta, toteaa Marko. En kuitenkaan suosittele ostamaan pelkkää priimaa, sillä siinä voi turhautua. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kerää vain itseään kiinnostavia, siistissä kunnossa olevia lehtiä. 

Mitä ostopaikkoihin tulee, niin itse keräilen verkko- ja vasarahuutokaupoista sekä alan erikoisliikkeistä. Pientä kaupankäyntiä tehdään myös ihan alan keräilijöiden kesken, mutta keräilyä voi harrastaa ilman ns. keräilijäverkostoakin.  

 

Kiinnostuitko aiheesta?

Katso Markon kotisivut tästä! http://taideinto.weebly.com

 


 Teksti: Jenny Sirén

Kuvat: Joonas Mutkala

 

 

Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajantasalla!

Uutiskirjeen tilaus
Olen lukenut ja hyväksyn tietosuojaselosteen.

© Huutokauppa Helander 2021. Kaikki oikeudet pidätetään.

Huutokauppojen ehdot  I  Tietosuojalauseke ja rekisteriselosteet

Enemmän kuin

huutokauppa