FI / EN / RU

Aarre bloggaa

Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Kurkistus vuoden ensimmäisen iltahuutokaupan tarjontaan!

Posted by Joonas Mutkala

11.1.2018 13:31:44

 

Kohteita tammikuun iltahuutokaupasta. Kuva: Huutokauppa Helander.png

Kohteita tammikuun iltahuutokaupasta. Kuva: Huutokauppa Helander. 

 

Kauan odotettu, vuoden 2018 ensimmäinen huutokauppa raottaa verhoaan ja päästää sinut tutustumaan tarjontaansa kanssamme. Vuoden ensimmäistä huutokauppaa vietetään keskiviikkona 17.1. klo 17:00 eteenpäin. Tervetuloa mukaan!


Kohde 1: Kaksi koristehiottua maljakkoa / Valmistaja Kosta Boda / Ruotsi.

 

Kohde 1: KOSTA BODA / kristallimaljakoita 2 kpl / Ruotsi.jpg
 

Kohde 1: KOSTA BODA / Kristallimaljakoita 2 kpl / Ruotsi. Kuva: Huutokauppa Helander.


 

Sen ruotsalaisesta taustasta huolimatta, tehtaan ensimmäiset lasinpuhaltajat olivat Tsekkiläisiä. Tämä juonsi juurensa siitä, ettei ruotsista löytynyt tuohon aikaan vielä ainuttakaan lasinpuhalluksen saloja taitavaa miestä tai naista.

 

Kosta Bodan asiakaskunta koostui vielä 1700- ja 1800- luvuilla pääasiassa kuninkaallisista, aatelisista sekä varakkaista kauppiaista. Tästä oli syyttäminen lasin kallista hintaa.  Lasia, kuten monia muitakin nykypäivänä itsestään selvänä pidettävää materiaalia ja niistä valmistettuja esineitä ostivat vain ne harvat yhteiskuntaluokat, jonka varat riittivät siihen. 

 

Tänä päivänä Kosta Boda valmistaa muun muassa astioita, taidelaseja sekä kynttilänjalkoja. Valmistuskin on vaihtunut melkein kokonaan ruotsalaiseen käsityöhön, lukuun ottamatta muutamia muualla Euroopassa ja Aasiassa valmistettavia tuotteita. Ruotsin ulkopuolella valmistettavat tuotteet ovat kuitenkin suunniteltu Ruotsissa.

 

Tammikuun iltahuutokaupassa kohdenumerolla yksi myytävät kristallimaljakot ovat yksinkertaisuudessaan kauniita. Maljakoiden herkät kukkia kantavat lapsiaiheiset kuvioinnit on valmistettu koristehionnoilla.

 

 


Kohde 4: Figuriineja / Design Sven Wejsfelt / Valmistaja Gustavsberg & Majolikalautanen / 1800-1900-luku.

 

Iltahuutokaupan kohde 4 pitää sisällään mm. Sven Wejsfeltin (ent. Johansson) Gustavsbergille suunnitteleman lintufiguriinin, 1800-1900-luvun vaihteessa valmistetun majolikalautansen (halkaisija 23 cm) sekä pienen signeeratun apinafiguriinin (sign. LT-48)

 

Sven Wejsfeltin (ent. Johansson) oli ruotsalainen keraamikko ja kuvanveistäjä, joka työskenteli Rörstrands Porslinsfabrik posliinitehtaalla vuosina 1946-53 ja Gustavsbergsin posliinitehtaalla vuosina 1953-2008. Työpaikan vaihduttua vuonna 1953 hän vaihtoi sukunimensä Johanssonista Wejsfeltiksi, koska Gustavsbergin posliinitehtaalla oli ennestään jo toinen saman niminen. Gustavsberg kunnioitti 55 vuotta yritystä palvellutta Wejsfeltiniä, tämän kuoltua vuonna 2009 ja valmisti edesmenneestä keramiikosta muistomerkin tehtaalleen.

 

 

Kohde 4: Figuriineja 2 kpl sekä majolikalautanen / muun muassa Sven Wejsfelt.jpg

Kohde 4: Figuriineja 2 kpl ja majolikalautanen / muun muassa Sven Wejsfelt.

 


Käsinsolmittuja mattoja

 

Tulevassa tammikuun iltahuutokaupassa on tarjolla kymmeniä käsinsolmittuja mattoja, niin Afghanistanista kuin Iranistakin. Joukosta löytyy myös täysin käyttämättömiä yksilöitä.

 

Käsinsolmittu matto kestää eloa hyvin, joten sinun ei tarvitse miettiä toisen maton ostoa pitkään aikaan. Mattoja voi ostaa tietenkin myös useampia, sillä usein sisustusta on kiva muuttaa esimerkiksi vuoden ajan mukaan. Kesällä vaalea ja kukallinen matto ja talvella punainen sekä yksinkertainen.

 

Tule katsomaan miltä huutokaupattavat käsinsolmitut matot näyttävät livenä: Näyttö keskiviikkona 17.1. klo 12-17!

 

Haluatko oppia lisää käsinsolmituista matoista? Lataa ilmainen E-kirja verkkosivuiltamme tai klikkaa tästä!

 

Ylhäällä kohteet: Kohde 71: Beleutch / Afghanistan / 132x87 cm / käyttämätön. Kohde 104: Hamadan / Iran / 120x75 cm. Alhaalla kohteet: Kohde 72: Beleutch / Afghanistan / 140x87 cm / käyttämätön. Kohde 114: Taleghan / Iran / 133x65 cm.jpg

 

Ylhäällä kohteet: Kohde 71: Beleutch / Afghanistan / 132x87 cm / käyttämätön. Kohde 104: Hamadan / Iran / 120x75 cm. Alhaalla kohteet: Kohde 72: Beleutch / Afghanistan / 140x87 cm / käyttämätön. Kohde 114: Taleghan / Iran / 133x65 cm.

 


Kohde 162: Junghans seinäkello sekä tiffanytyylinen pöytävalaisin.

 

Tässä on pari upeaa yksittäistä esinettä kotiin tai mökille. Ttiffanytyylnen valaisin sopii hyvin myös hieman modernimpaa sisustukseen. Junghansin seinäkello on taas todella klassinen ja toimiva ajannäyttäjä. 

 

Saksan suurimpiin kellovalmistajiin lukeutuvan Junghans Uhrenin mallistoihin kuuluu nykyään monenlaisia kelloja, aina edullisista kvartsikelloista luksusmalleihin saakka. Alunperin Schrambergin kaupungista lähtöisi oleva yritys perustettiin vuonna 1861. Junghansin perusti Erhard Junghans lankonsa Jakob Zeller-Toblerin kanssa.

 

Seinä- ja kaappikelloihin keskittynyt yritys lisäsi rannekellot mallistoonsa vuonna 1927 ja 1950-luvulla sveitsiläinen arkkitehti-muotoilija Max Bill loi yhtiölle sellaisia kelloja sekä mekaanisia koneistoja, että ne nostivat firman imagon luksus- ja design-kellojen valmistajaksi.

 

Yhtiö toi vuonna 1970 markkinoille ensimmäisen saksalaisen kvartsirannekellon, nimeltään "Astro Quartz". 1980-luvun lopulla julkaistiin markkinoiden ensimmäinen radiokontrolloitu pöytäkello. Tätä seurasi vuonna 1990 julkaistu ensimmäinen radio-ohjattu rannekello nimeltään Mega.

 

Nykyisin yritys on enimmäkseen keskittynyt valmistamaan automaatti- ja kvartsikoneistoilla varustettuja rannekelloja. Mallistosta löytyy vieläkin muutamia seinäkelloja, mutta niiden osuus on marginaalisen pieni.

 

Kohde 162: Seinäkello / JUNGHANS / ja tiffanytyylinen pöytävalaisin.jpg

Kohde 162: Seinäkello / JUNGHANS / ja tiffanytyylinen pöytävalaisin.

 


Kohde 198: Lyhdyn muotoinen öljylamppu.

 

Öljylampulla voidaan tarkoittaa kaikkia valonlähteitä, jotka polttavat öljymäisiä polttoaineita. Öljylamput tai -valaisimet ovatkin olleet käytössä jo useamman vuosisadan, jonka aikana ne ovat myös kehittyneet huimasti. Ensimmäisiä öljyvalaisimia olivat öljytuikut ja niitä käyttivät muun muassa muinaiset kreikkalaiset. Öljytikku vastasi nykypäivänä suunnilleen saman tasoista valomäärää kuin kynttilä.

 

Suurimmat kehitykset öljylamppuihin saatiin vuosina 1780 sekä 1854.

 

Vuonna 1780 markkinoille tuli ns. Argant-lamppu, joka toi mukanaan öljylamppuihin sylinterinmuotoisen sydänlangan, sylinterinmuotoisen lasista valmistetun "savupiipun" sekä mekanismin, jonka avulla sydänlankaa pystyi nostamaan ja laskemaan. Näiden uutuuksien myötä liekin voimakkuutta pystyi säätämään ja öljylamppu tuotti moninkertaisesti kirkkaamman valon. Öljylampusta tuli samalla käyttökustannukseltaan kynttilää edullisempi valonlähde.

 

Seuraava merkittävä muutos syntyi vuonna 1854, kun Yhdysvalloissa rekisteröitiin petrolipohjainen polttoaine "kerosene". Petrolipohjainen polttoaine kulki muita öljypohjaisia polttoaineita paremmin sydänlankaa pitkin ylös, joten liekki pysyi entistä paremmin "märkänä". Uuden polttoaineen ansiosta liekin sai myös syttymään entistä helpommin eikä lamppu ollut enää yhtä sammumisherkkä.

 

Öljylamppuja käytetään yhä nykypäivänä, sähköisestä valaistuksesta huolimatta. vaikkakin Esimerkiksi armeijan metsäleireillä saatetaan käyttää öljyvalaisimia. Se on myös saavuttanut suosiotaan koriste-esineenä sekä kynttilälyhtynä (edellyttäen, että lamppua on muokattu hieman).

 

 

Kohde 198: Öljylamppu lyhty / k 48 cm.jpg

Kohde 198: Öljylamppu lyhty / k 48 cm.

 


Kohde 190: Hopeoituja aterimia sekä kynttelikkö.

 

Kohde 190 pitää sisällään 12 kappaleen suuruisen, hopeoidun aterinsetin alkuperäisellä säilytyslaatikolla sekä viisipisteisen kynttelikön.

 

Tiesitkö, että aterimissa on ajan saatossa suosittu hopean käyttöä, sillä hopea on anti-bakteerinen materiaali. Suurin osa hopea-aterimista on kuitenkin ns. hopeoituja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esine on valmistettu jostain muusta metallista, kuten teräksestä ja päällystetty jälkikäteen hopealla. Modernin elektrolyyttisen hopeinnin juuret yltävät pitkälle, aina 1800-luvun italiaan saakka. Tosin hopean päällystäminen koneellisesti onnistui ensimmäisen kerran vasta 1840 -luvulla. 

 

Kohde 190: Aterimia ja kynttelikkö /  hopeoitu.jpg

Kohde 190: Aterimia ja kynttelikkö /  hopeoitu.

 

 


 

 

Tammikuun iltahuutokaupan koko kohdevalikoima jultaistaan verkkosivuillamme lauantaina, 13.1.2018 klo 10:00. Tulethan myös huutokaupan näyttöön keskiviikkona 17.1.2018 klo 12-17:00! Huutokauppa alkaa heti näytön jälkeen klo 17:00.

 

Tammikuun iltahuutokaupan aikataulu

 

 


  

Teksti: Joonas Mutkala

Editointi: Jenny Sirén

Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen, Alexander Laatio.
 

 

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Tilaa blogi sähköpostiisi!

>