FI / EN / RU

Aarre bloggaa

Huutokauppa HELANDER bloggaa huutokauppaamisesta ja aarteenetsinnästä.

Osallistu uuden online huutokaupamme nimeämiskilpailuun ja voita 1000€ arvoinen lahjakortti Helanderille!

Posted by Jenny Sirén

16.1.2017 14:40:51

Meillä on isoja uutisia! Huutokauppa Helander avaa kevään 2017 aikana oman online huutokauppasivuston. Nyt toivoisimmekin sinun apuasi sen nimeämiseen. Osallistu kilpailuun, ja voita 1000 € arvoinen lahjakortti Huutokauppa Helanderille. 

Humor-2.png

Olemme apua vailla!

Kovasta yrityksestämme huolimatta, emme ole keksineet kevään 2017 aikana avattavalle, uudelle online huutokauppasivuistollemme nimeä. 
Heitämme verkkomme siis nyt teille, joiden ansiosta olemme ylipäänsä olemassa.

Olipa nimiehdotuksesi sitten historiaan, taiteeseen tai antiikkiin liittyvä, huumorintajuinen tai nokkela, lähetä se meille. Pidäthän mielessäsi myös sen, että pieneltäkin tuntuva asia saattaa vaikuttaa lopputulokseen huomattavasti, joten ole rohkea!

Kilpailuun osallistuminen on simppeliä. Keksi mahtava nimi Helanderin uudelle online huutokaupalle, tutustu kilpailun sääntöihin ja täytä osallistumislomake verkkosivuillamme (www.helander.com/kilpailu) Mikäli nimiehdotuksesi valitaan, voitat 1000€ arvoisen lahjakortin Huutokauppa Helanderille! Jess. 

PS. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan myös kaksi Arabian Suomi 100- erikoiskokoelmaa, joiden arvo on 94,50 € / kpl.

 

Osallistu kilpailuun tästä!

 

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Haemme intendenttiä kasvavaan tiimiimme!

Posted by Jenny Sirén

12.1.2017 12:54:39

Huutokauppa Helander hakee uutta intendenttiä! Olisiko sinusta tähän tehtävään? Haku käynnissä 12.1.2017-20.1.2017.

 

SINGLE.png


Tutustu ja hae avointa työpaikkaa tästä!

 

Huomio: Huomioimme vain sähköisen kaavakkeen kautta tulleet hakemukset. Kaavakkeeseen pääse joko yllä olevasta napista tai tästä: www.helander.com/helander-rekry

 


Teksti, video: Jenny Sirén

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Tammikuun Iltahuutokauppa - Polkupyörät

Posted by Joonas Mutkala

5.1.2017 16:28:23

Poliisin ja Huutokauppa Helanderin yhteistyö näkyy hyvin tulevassa tammikuun iltahuutokaupassa! Olemme nimittäin saaneet huutokaupattavaksi suuren määrän polkupyöriä.

 

ryhmää.jpg

Polkupyöräily 

 
cres-467014-edited.jpgPolkupyöräily on asia joka ei tule katoamaan katukuvasta monestakin syystä. Tämä yli sata vuotta sitten keksitty tapa kulkea pysyy vieläkin päivittäisenä näkynä maailmalla, jopa lumisina päivinä kulkutapaansa omistautuneet rullaavat menemään lumisilla teillä. Nykyaikainen polkupyörä on kehitelty melkeinpä valmiiksi jo 1920- ja 30-luvuilla, sen jälkeen suuria läpimurtoja ei ole nähty. 1970-luvun jälkeen on kehitetty paljon uusia teknisiä ominaisuuksia, jotka parantavat polkupyörän turvallisuutta sekä mukavuutta. Nykyään polkupyörien runkoja valmistetaan teräksen lisäksi muun muassa alumiinista, hiilikuidusta tai jopa titaanista.

Yleiseen pyöräilykauteen on vielä pitkä matka, mutta nyt on hyvä hetki hankkia itsellesi kunnon polkupyörä kesää varten. Iltahuutokaupan tarjonnassa on laatupelejä kaupunkiajoon, maastoajoon tai vaikka maantiepyöräilyyn. Alle olen listannut vain muutamia polkupyöriä, joita meillä on tarjolla tammikuun iltahuutokaupassa.

 

 

Corratec

 

Corratec on saksalainen polkupyöriä valmistava yritys. Corratecin polkupyörissä onkin käytetty korkean tason innovatiivisia ratkaisuja, kuten Pro Size Systemiä, joka on mullistanut oikean runkokoon määrityksen, sillä runkokokoa ei lähdetä tällä järjestelmällä mittaamaan satulaputkesta, vaan satulaputken yläpäästä, joka on ratkaiseva tekijä oikean runkokoon valinnassa, sekä ihanteellisen ajoasennon saamiseen pitkillä matkoilla.

 

corratechyhte.jpg
  

 

Trek

 

Trek on yhdysvaltalainen vuonna 1976 perustettu polkupyöriä ja niiden osia valmistava yritys. Trekin perustajat yrittivät päästä polkupyörä bisnekseen mukaan jo ennen vuotta 1976 ostamalla polkupyöräliikkeen, mutta bisnes ei lähtenyt lentoon, joten he lopettivat toiminnan ja päättivät perustaa oman polkupyörämerkin. Trek on alan suurin yritys Yhdysvalloissa. He valmistavat vielä muutamaa mallia Yhdysvalloissa, mutta muuten valmistus tapahtuu joko Kiinassa tai Taiwanissa. Trekin muita tuotemerkkejä on KleinLeMond, Wrench Force, Bontrager ja Gary Fisher.

Ps. Lance Armstrong voitti Ranskan ympäriajon seitsemän kertaa Trekin valmistamalla Madone-polkupyörällä. Trek valmistaa kilpapyörät myös Discovery Channel Pro Cycling Teamille. Trekin pyörät ovat kohteilla 162 sekä 163.

 

trekyhdistetty.jpg

 

 

Jopo

 

Jopo = Jokaisen Polkupyörä on suomalainen vuonna 1965 markkinoille tuotu polkupyörä. Jopo on Suomen ja mahdollisesti Pohjoismaiden myydyin polkupyörä, ja ne valmistetaan Suomessa, Helkaman Hangon tehtaalla. Jopoa myydään Suomen lisäksi myös Alankomaissa, Belgiassa, Islannissa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa sekä Tanskassa. Jopon suosio on syntynyt todennäköisesti sen kestävän teräsrungon, rennon designin sekä kaikille sopivan kokonsa takia. Jopot löytyy kohteilla 155 sekä 185.

 

jopoyhdistetty.jpg

 

 

Bianchi

 

Bianchi on legendaarinen yli 130-vuotias polkupyörä yritys Italiasta, joka on hyvin suosittu myös keräilijöiden piirissä. Bianchi keskittyy pääasiassa maantiekilpapyörien tekoon ja heidän pyöriään on käyttänytkin monet huippunimet esimerkiksi Felice Gimondi, Fausto Coppi, Marco Pantani sekä Jan Ullrich. Millään muulla merkillä ei ole todennäköisesti voitettu yhtä paljon kisoja tai palkintoja kuin Bianchilla, esimerkiksi maastopyöräilyssä Bianchilla on ajettu ykkössijalle yli 350 kertaa!

 

bianchiyhdistetty.jpg

 


Tammikuun iltahuutokauppa:

 

Tammikuun iltahuutokauppa järjestetään keskiviikkona 11.1.2017, klo 17.00.

Näyttö pidetään myös keskiviikkona klo 12-17.00.

Uusin luettelo, klikkaa tästä!

 



Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine
 

 

more

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Vuoden ensimmäinen tavaran vastaanotto käynnissä!

Posted by Jenny Sirén

2.1.2017 9:35:59

Onko sinulla esineitä, jotka haluaisit myydä helposti ja turvallisesti? Helanderin suositut huutokaupat houkuttelevat kuukausittain tuhansia, erilaisia esineitä etsiviä ostajia. Tavoitat suuren ja potentiaalisen asiakaskunnan, minkä lisäksi esineidesi myyminen kauttamme on helppoa. Konsultoi asiantuntijaamme, saa arvio esineellesi ja myy se vaivattomasti ihmiselle, joka todella haluaa ostaa juuri sinun myyntiin asettaman kohteen.

 

DSC04439-993605-edited.jpg

MIKÄ MYY JUURI NYT?

 

Lelut

Vanhojen, erityisesti semiantiikisten (50 v.) ja antiikkisten (100 v.) lelujen kysyntä kasvaa koko ajan. Ostajia kiinnostavat muun muassa vanhat Saksalaiset moottoroidut peltilelut sekä autot, junat, junaradat ja moottoripyörät. Lelujen myyntiarvoa nostavat alkuperäiset, varsinkin avaamattomat paketit. Myös japanilaisille leluille on kysyntää. Lisäksi ostajia kiinnostavat vanhat nuket, aina posliininukeista 1950-luvulla valmistettuihin ensimmäisiin barbeihin saakka.

 

Korut

Korumarkkinat pitävät edelleen pintansa ja kysyntää on erityisesti kelta- ja valkokultaisille koruille, timantti-, jalokivi- sekä helmikoruille. Myös näyttävillä hopeakoruilla on kysyntää.

Kotimaisisten suunnittelijoiden kuten Björn Weckströmin, Tapio Wirkkalan, Juhani Linnovaaraan, Zoltan Popovitsin, Saara Hopean, Liisa Vitalin sekä yleisesti Kalevalan, Kaunis Korun sekä Lapponian valmistamat korut ovat kovassa huudossa. Kansainvälisistä suunnittelijoista Cartier, Tiffany & Co, W. A. Bolin, Boucheron, H. Stern, René Boivin, Harry Winston, Graff sekä Bulgari kiinnostavat ostajia.

 

Muuta

Korujen ja lelujen lisäksi hyvin myyvät muun muassa veistokset. Erityisesti ostajia kiinnostavat kotimaisten muotoilijoiden ja kuvanveistäjien teokset. Mm. Kauko Räsänen, Jussi Mäntynen, Alpo Jaakola, Taisto Martiskainen, Björn Weckström, Laila Pullinen jne. 

 

KONSULTOI ASIANTUNTIJAA 

 

Lelut: Intendentti Tuomas Rossi, tuomas@huutokauppahelander.com tai +358 29 003 1956

Korut: Intendentti Hanne Siekkinen, hanne@huutokauppahelander.com tai +358 29 003 1952

Voit pyytää arviota esineillesi myös sähköisellä lomakkeella, klikkaa tästä päästäksesi täyttämään lomaketta. 

Muistathan lisätä kuvia esineitäsi, mikäli päätät konsultoida asiantuntijaamme sähköpostitse tai sähköisen arviointilomakkeemme kautta! Lisääthän mukaan puhelinnumerosi, yhteydenottoa varten. Tarkemman hinta-arvion antaminen vaatii esineiden tutkimisen paikan päällä, joten on hyvä muistaa, että kuvien perusteella annettava hinta-arvio on suuntaa antava. Annamme hinta-arvioita ainoastaan huutokauppaan myytäväksi tarkoitetuista kohteista.


TAVARAN VASTAANOTTO KEVÄÄN HUUTOKAUPPOIHIN 

 

Tammikuun huutokauppaan: 2.1.- 14.1.2017. Arkisin klo 9 - 16. sekä lauantaisin klo 10 - 14.

Maaliskuun huutokauppaan: 6.2. - 18.2.2017. Arkisin klo 9 - 16 sekä lauantaisin klo 10 - 14.

Voit tuoda esineesi suoraan huutokauppakamarillemme, osoitteeseen Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki. Tavaran vastaanotossa käsitellään kaikkia huutokauppaan tulevia esineitä, suuret tavaramäärät poislukien. Tarkempaa tietoa tavaran vastaanotosta saat esimerkiksi tästä, tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. 

 

JOITAIN ESIMERKKEJÄ AIEMMIN MYYDYISTÄ ESINEISTÄ:

 

1.jpg   7.jpg

Brilijanttihiottu 1,02 ct timanttisormus, 18 k kultaa, VS1. Vasarahinta 5500 euroa. / Kalevala Korun Aurinkoleijona kultakääty. Vasarahinta 1900 euroa.

 nukkekoti-376034-edited-399294-edited.jpg peltiautoja 1200.jpg

Nukkekartano. Vasarahinta 8000 euroa. / Peltiautoja. Valmistusmaa Japani, mm. SANYO. Vasarahinta 1200 euroa. 

jussi mäntynen 5500.jpg kain tapper 7500.jpg

Pronssipatsas, Jussi Mäntynen. Signeerattu 1955, numero 2/15. Vasarahinta 5500 euroa. / Puuveistos, Kain Tapper. Signeerattu. Vasarahinta 7500 euroa. 

 


Teksti: Jenny Sirén

Kuvat: Huutokauppa Helander

 


Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Katso muita toteutuneita hintoja tästä!

 

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Katsaus kuluneeseen vuoteen!

Posted by Jenny Sirén

22.12.2016 14:16:10

Vuosi 2016 alkaa hiljalleen olla loppusuoralla Helanderin osalta. Kamarimme on avoinna vielä tänään 22.12.2016, jonka jälkeen jäämme pienelle joulutauolle. Palaamme entistäkin ehompana uuteen huutokauppavuoteen jo 2.1.2017. Ohessa pieni katsaus kuluneeseen vuoteen 2016. Helander haluaa toivottaa videon myötä kaikille asiakkailleen oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2017. Kiitos, että olet asiakkaamme!

 


Teksti: Jenny Sirén

Video: Jenny Sirén

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

 

Aikataulu:

 

hyvää joulua

 

more

Topics: Alan uutisia

Jäämme joulutauolle 23.12.2016 - tsekkaa uuden vuoden aikataulut tästä!

Posted by Jenny Sirén

21.12.2016 13:14:16

2.png

1.png

 

Teksti: Jenny Sirén

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Meklarin poiminnat joulukuun huutokaupasta - osa 2

Posted by Joonas Mutkala

15.12.2016 9:30:00

Meklarin poimintojen osassa 2 käymme läpi lisää meklarimme Mikan löytämiä yksittäisiä mielenkiintoisia esineitä. Löytyy venäläistä hopeaa, 1800-luvun esineitä ja hieman designiakin.

  slimIMG_3681.jpg

 Kuvassa kohde 198, Dale Chihuly, Nuutajärvi. Lisätietoa tästä kohteesta löydät tästä blogikirjoituksesta.

 

Kohteet 830 ja 831, hopeaa, Venäjä, 1800-luku.

 

Kohde 831, Mikhail Ovchinnikov, kiulu. Mikhail Ovchinnikov on kuuluisan venäläisen hopea/kultaseppä Pavel Ovchinnikovin poika. Pavel Ovchinnikovin teoksia on maailmanlaajuisesti museoissa sekä kokoelmissa. Pavelin kuoltua vuonna 1888 Mikhail jatkoi isänsä jalanjäljissä veljiensä Alexanderin, Pavelin ja Nikolain kanssa. Ovchinnikovit ovat olleet näyttelyissä ympäri maailmaa aina 1860-luvulta lähtien. Lisäkuvia tästä kohteesta löydät luettelomme info-painikkeesta painamalla tai tule näyttöpäivinä paikanpäälle katsomaan kohdetta.

Kiulun hopea pitoisuus on 84, paino n. 1144 g, tarkastaja Lev Oleks Fridrikhovitch, korkeus 27 cm ja siinä on kaiverrus. Lisäkuvia tästä kohteesta löydät meidän luettelostamme.

Kohde 830, Viinikannu, Venäjä, v. 1862. Tämä viinikannu on tehty Moskovassa ja sen pitoisuus on 84 Paino noin 1985, tarkastaja Aggey Grigoryevich Svechin ja korkeus 39 cm. Tämän harvinaisen ja mielenkiintoisen kannun sisällä on myös kultaus! Näitä isoja, vanhoja, hopeisia kannuja ei näy huutokaupassa ihan joka kuukausi, joten kannattaa tarttua tilaisuuteen. Lisäkuvia tästä kohteesta löydät luettelomme info-painikkeesta painamalla tai tule näyttöpäivinä paikanpäälle katsomaan kohdetta.

 

DSC06945.jpg   DSC06938.jpg
(vasemmalla kohde 831 ja oikealla kohde 830)

 

 

C06K5794.jpgKohde 437, Muki, POSKOTSHIN tehdas, Venäjä, 1800-luku.

 

Muki on valmistettu vuosien 1829-1842 välisenä aikana, sillä Poskotshin tehdas oli toiminnassa vain tuon ajan. Tehdas sijaitsi Pähkinälinnassa, Venäjällä. Pähkinälinna on pieni reilun 10 000 ihmisen kaupunki ihan Laatokan vieressä ja reilun 40 kilometrin päästä Pietarista.

Mukissa on kulumaa ja hiushalkeamia, mutta se tekee tästä mukista vaan entistä sympaattisemman näköisen. Lauantaina tämäkin kohde saa uuden omistajan!

 

 

 

 

 

 

kohde 80.jpgKohde 80, Keramiikkaa, Kiina, 1600-luku.

 

Ming-dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 1368-1644. Ming-dynastian aikana kiinan posliiniesineet, armeija sekä kirjapainot kukoistivat. Dynastian aikana kiinalaiset myivät paljon posliinia Eurooppaan, ei siis ihme jos Ming-dynastian aikaiset keramiikat ovat muita yleisimpiä. Ming-dynastiaa hallitsi yhteensä 17 eri keisaria. Lyhin valtakausi oli Taichangilla, joka kesti vain vajaan kuukauden ja pisin valtakausi oli Jiajingilla, se kesti vajaat 40 vuotta.

 

Nämä Myöhäisen Ming-dynastian keramiikat on tutkittu muun muassa röntgenillä sekä UV-valolla meidän puoleltamme ja ulkopuolisen toimesta, korkeudet ovat 8 cm ja 9 cm.

 

 

 

chihuly yhdistetty.jpgKohteet 198 ja 199, DALE CHIHULY, taidelasi, NUUTAJÄRVI.

 

Kuvan ylemmän kauniin värikkään taidelasin Dale Chihulyn teki Nuutajärvellä osaksi Nuutajärvi Finland part I-teostaan. Vuonna 1995 Nuutajärvellä tehdyt taidelasit olivat osa isompaa kansainvälistä Chihuly over Venice -projektia. Projektia tehtiin Suomen lisäksi Irlannissa, Italiassa sekä Meksikossa. Kaikki näissä maissa tehdyt taidelasit vietiin Italian Venetsiaan, jossa ne laitettiin roikkumaan muun muassa kanaalien yli. Videon tästä projektista löydät Chihulyn omilta sivuilta.

Mustavalkoinen taidelasi on myös tehty Nuutajärvellä, mutta se on tehty Chihuly over Venice -projektin jälkeen vuonna 2008. Nämä molemmat ovat todella kauniita teoksia, ja koristaisivat kotia kuin kotia.

Dale Patrick Chihuly (s. 20. syyskuuta 1941) on yhdysvaltalainen lasitaiteilija. Chihuly syntyi Tacomassa ja valmistui siellä high schoolista. Hän pääsi vuonna 1959 University of Puget Soundiin, mutta siirtyi pian Washingtonin yliopistoon Seattleen. Chihulyn töistä on pysyviä kokoelmia useissa museoissa eri puolilla Yhdysvaltoja sekä Victoria and Albert Museumissa, Lontoossa. Tuotantoa on ollut esitelty myös kansainvälisissä näyttelyissä mm. Israelissa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Italiassa sekä Alankomaassa. 

 

 

Muita Mikan nostoja! 

 

kohde 976, PERFECSCOPE, kuvienkatselulaite ja kuvia, 1900-luvun alku.

Kohde 213, ALVAR AALTO Design kangas, Textilkammare Made In Sweden Handprinted "14/6", l 130 x p 212 cm.

Kohde 43, Helsinki 1971 hopeamitali, X Euroopan Yleisurheilumestaruuskilpailut, Palkintomitali tilattu ja tehty yht. 64 kpl, tilaus Yrjö Salmela Oy:ltä valmistajana hänen tytäryhtiönsä Kulta ja Hopea Oy Turku. Sinivalkoinen nauha puuttuu.


Kohde 976.jpg C06K6559.jpg

C06K6139.jpg



Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen, Erkki Laine

 


Sinua Saattaisi kiinnostaa myös:
 

Kauko Räsänen veistos     Suomen hulppein nukkekoti huutokaupataan joulukuussa - Arvo yli 50 000 €

C06K5628-074034-edited-293113-edited.jpg   C06K5685-959690-edited-693224-edited-843487-edited.jpg

DSC04783-628578-edited.jpg 

 

more

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Meklarin poiminnat joulukuun huutokaupasta - osa 1

Posted by Joonas Mutkala

14.12.2016 15:37:59

Joulukuun huutokaupassa on vaikka mitä mielenkiintoista, muun muassa Suomi-yhtiön tavaraa, Kauko Räsänen kokoelmaa ja hulpea nukkekoti. Tässä meklarin poiminta blogissa emme käy niitä enää läpi vaan käymme läpi meklarimme Mikan löytämiä yksittäisiä mielenkiintoisia esineitä.

 

 DSC07133-055349-edited.jpg

 Kuvassa kohde 1317, sormustin. Lisätietoa tästä kohteesta löydät tästä blogikirjoituksesta.

 

C06K5398-149864-edited.jpgKohde 361, veistos, Yrjö Liipola. 

 

Yrjö Liipola (22. elokuuta 1881 – 26. maaliskuuta 1971) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan lukuisten monumenttiveistosten tekijänä. Suomessa Liipola opiskeli kuvanveistoa Turun piirustuskoulussa ja ulkomailla Firenzen taideakatemiassa. Jatko-opintoja hän kävi Berliinissä sekä Pariisissa.

Yrjö Liipola oli myös yksi monista, jotka joutuivat pakenemaan maasta ensimmäisien sortovuosien aikana, kun hän vastusti Nikolai Bobrikoffin ajamia laittomia asevelvollisuuksienkutsuntoja. Liipola löysi lopulta tiensä Itävalta-Unkariin, jossa hän asuikin aina vuoteen 1934 asti, jolloin hän palasi Suomeen.

Julkisia veistoksia hän on tehnyt useisiin kaupunkeihin muun muassa Helsinkiin, Budapestiin, Tampereelle sekä Viipuriin. Liipola on myös hyväksytty täysivaltaisena jäsenenä Unkarin taiteilijapiiriin. Liipola kuului koko uransa ajan Suomen johtaviin kuvanveistäjiin.

Huutokaupattavan veistoksen korkeus on 39 cm ja se on signeerattu. Signeeraus näkyy heikosti. Joulukuun huutokaupassa sitten nähdään mihin hintaan tämä kaunis veistos menee.

 

 

 

 

 

 

DSC06254.jpgkohde 107, Thomas Heaterwick, Magis, malli Spun.

 

Thomas Heaterwick (17. helmikuuta 1970) on englantilainen suunnittelija ja Lontoossa sijaitsevan Heatherwick Studion omistaja. Hän on kuulunut Ison-Britannian merkittävimpiin suunnittelijoihin 1990-luvun lopusta lähtien. Heaterwick on ollut yhtenä suunnittelijana muun muassa vuoden 2012 olympialaisten stadionilla olleelle soihdun tulisijalle sekä uusille Lontoon busseille.

Muita merkittäviä projekteja joissa Heaterwick on mukana: Suunnitteilla olevan "Garden Bridge" -sillan suunnittelussa sekä "Pacific Place" toimisto tornitalojen remontoinnissa.

 

Spun -tuoli

Julkistettiin Milanissa Salone Internazionale del Mobile -tapahtumassa vuonna 2010. Spun -tuoli on tehty pyöritetystä muovatusta muovista. Tuoli on samanlainen joka sivusta katsottuna, joten siinä on istuin ja selkänoja sama asia. Tuolissa on vielä sellainenkin hyvä puoli, että sitä voi pitää niin sisällä kuin ulkonakin.

 

 

 

DSC04783.jpgKohde 496, Johannes Haapasalo, kipsiveistos, signeerattu 1918.


Johannes Haapasalo on suomalainen kuvanveistäjä, joka teki veistoksia pääasiassa pronssista ja graniitista. Haapasalo syntyi vuonna 1880 Mikkelissä, ja kuoli kotiseudullaan vuonna 1965. Haapasalo opiskeli muun muassa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka lisäksi hän kävi koulua myös Tanskassa ja Ranskassa.

Haapasalo osallistui kutsuntalakkoon vuosien 1902-1904 välillä, jolloin hän myös muutti sukunimensä Kääriäisestä Haapasaloksi vuonna 1902. Vuonna 1903 Johannes Haapasalo lähti väärennetyllä passilla Tanskaan. Haapasalon maine koheni ensikertaa vuonna 1904 Kööpenhaminassa tehdyn "Tuohitorvea soittava paimen"-kipsivaloksen myötä. Ateneum osti kyseisen kipsivaloksen itselleen ja Haapasalo sai teoksestaan valtion toisen palkinnon.

Haapasalo palasi Suomeen vuonna 1906, jonka jälkeen hän joutui tekemään paljon rakennusten koristelutöitä elättääkseen perheensä. Vuonna 1912 Ateneum tilasi häneltä aikaisemman kipsivalokseen tehdyn veistoksen marmorisena. 1910-luvulla Haapasalo olikin yksi eniten esillä olleista suomalaisista kuvanveistäjistä. Myöhemmin hän jäi Wäinö Aaltosen varjoon niin kuin moni muukin kuvanveistäjä.

 



 

 

 

DSC07133.jpgKohde 1317, Sormustin, kultaa, Kokkola, 1800-luku.


Sormustimet ovat tuhansia ja tuhansia vuosia vanha keksintö. Pronssisia sormustimia käytettiin välimeren maissa jo 2500 vuotta sitten, mutta sormustimen kaltaisia esineitä on käytetty todennäköisesti jo yli 10 000 vuotta sitten.

Sormustimien valmistaminen löysi tiensä maasta toiseen todella heikosti, sillä sormustimien valmistuksen saloja ei haluttu levittää ihan helposti. Esimerkiksi Ruotsi yritti 1750-luvulla vakoilla muita maita, jotta he saisivat valmistuksen salat tietoonsa. Sormustimia käytettiin 1800-luvulla myös viinamittoina.

Tämä kohde on todella hyvä esimerkki siitä mitä kaikkea laatikoista voi löytyä. 1800-luvun kultaisia sormustimia ei meiltä löydy ihan joka kuukausi, ei varmaan edes joka vuosi ja vielä alkuperäisellä laatikolla!

 

 

 

 

 

DSC04528.jpgKohde 440, Suurmieslasi, Mannerheim, IITTALA.

 

Suurmieslaseja ryhdyttiin valmistamaan protestina Suomen venäläistämistä vastaan. Protestissa oli mukana oikeastaan kaikki suomalaiset lasitehtaat, Iittala, Karhula, Nuutajärvi ja Riihimäki.

Mannerheim suurlaseja alettiin valmistamaan vuonna 1920, eli se ei ole ensimmäisiä suurmieslaseja, mutta se on silti todella harvinainen. Mannerheimin ja Wilksmanin lasit ovat siitä harvinaisia, että ne tehtiin elossa olevista henkilöistä. Lisäksi kyseessä oli tilatut lasit eli niitä myytiin vain tietyn järjestön kautta.

Suurmieslaseja on näkynyt meillä huutokaupassa aina silloin tällöin, mutta tätä harvinaisinta suurmieslasia eli Mannerheihia ei ole näkynyt varmaankaan viimeiseen viiteen vuoteen. Huutokaupassa on myös muun muassa Ivar Wilksmanin suurmieslasi, Wilksmania kutsuttiin Suomen urheilun isäksi.

 

 

 

Lisää poimintoja tulossa seuraavassa osassa!



Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen, Erkki Laine

 


Sinua Saattaisi kiinnostaa myös:
 

Kauko Räsänen veistos     Suomen hulppein nukkekoti huutokaupataan joulukuussa - Arvo yli 50 000 €

C06K5628-074034-edited-293113-edited.jpg   C06K5685-959690-edited-693224-edited-843487-edited.jpg

 

 

 

 

more

Topics: Huutokaupat, Asiantuntijan opas

Suomi-yhtiön muotokuvat joulukuun huutokaupassa- osa 2

Posted by Joonas Mutkala

14.12.2016 10:13:59

Kulttuurisesti arvokas alkuperäinen Suomi-yhtiön sisustuskokonaisuus muotokuvamaalauksineen etsii uutta omistajaa Helanderin joulukuun huutokaupassa. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan. Tässä blogissa kerromme vielä lopuista Suomi-yhtiön muotokuva maalauksissa olevista henkilöistä.

C06K5685-959690-edited.jpg

Kohde 182, Kuvassa Erik Ossian Wuorenheimo, muotokuvan on maalannut Antti Favén ja se on signeerattu 1912

Moutokuvien mallit

 


Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja ensimmäinen toimitusjohtaja 1890-1905 Edvin Efraim Kaslin (1856, Vaasa – 1905, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1903


C06K5633.jpg
Vakuutusyhtiö Suomen perustaja Edvin Efraim Kaslin oli lannistumaton ja tarmokas vakuutusjohtaja ja liikemies. Hän nosti Suomi-yhtiön vakuutuskannaltaan Pohjoismaiden suurimpien joukkoon.

 

Eero Järnefeltin vuonna 1903 maalaamassa muotokuvassa yhtenäinen tausta keskittää huomion mallin psykologiseen luonnehdintaan. Muotokuvan vaakasuora muoto on pystysuoraa maalauspohjaa harvinaisempi. Se asettaa mallin ja katsojan lähietäisyydelle toisistaan. Vaikka vihreässä nojatuolissa istuva Kaslin on vain keskusteluetäisyyden päässä, hän on kääntynyt poispäin ja syventyy ajatuksiinsa. Asento on levollisen päättäväinen. Nyrkissä lepäävä käsi, musta puku, pöytä, paperit ja öljylamppu kertovat luonteen lujuudesta ja työmoraalista. Ilme on vakava ja keskittynyt. Katse hakeutuu etäisyyteen, kohti tulevia päämääriä.

 

 

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen pitkäaikainen toimitusjohtaja 1906-192 Wilhelm Alexander Lavonius (1874, Helsinki – 1932, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1925

 

C06K5634.jpg

 

Wilhelm Alexander Lavoniuksen yliopisto-opinnot keskeytyivät alkuunsa, kun äiti Maria Francisca Westzynthius kuoli, isä hovioikeudenneuvos Wilhelm Lavonius sairastui ja seitsenhenkinen sisarusparvi jäi hänen huolehdittavakseen. Työ ja vastuu veivät tarmokkaan nuorukaisen mukanaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtajana Lavonius teki aloitteen alkuperäisten suomalaisten lukukirjojen toimittamiseksi kansakouluja varten suomennettujen kirjojen sijaan. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnassa hän oli mukana perustamassa yhä ilmestyvää Yhteishyvä-lehteä. Vakuutusalalla hän nosti Suomi-yhtiön Pohjoismaiden suurimmaksi henkivakuutusyhtiöksi.

 

Muotokuvassa vuodelta 1925 Eero Järnefelt on sijoittanut Lavoniuksen työpöydän taakse. Seisova malli nähdään puolivartalokuvana suoraan edestäpäin. Toinen käsi nojaa päättäväisesti pöytään. Toinen käsi on rennosti taskussa. Katse on ilmeikäs ja vakaa. Selän takaa erottuvan Suomen kartan sinivalkoiset sävyt ovat tuskin sattumaa, kuuluihan Lavonius nuorsuomalaisen puolueen näkyviin hahmoihin. Tässä ominaisuudessa hän osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun niin kieltolain kumoamisen puolustajana kuin laillisuusmiehenä ja Lapuan liikkeen vastustajana.

 

 

 

 

 

Vakuutusyhtiö Salaman hallintoneuvoston puheenjohtaja 1912–1917 Erik Ossian Wuorenheimo (v:een 1903 Bergbom, 1845, Viipuri -1917, Helsinki), sign. Antti Favén 1912

 

C06K5685.jpgTie- ja vesirakennushallituksen ylijohtaja, senaattori ja maamarsalkka Erik Ossian Wuorenheimo on jäänyt historiaan Suomen rautatieverkoston rakentajana ja kotimaisen veturinvalmistuksen alullepanijana. Hän syntyi senaattoreista ja teatterivaikuttajista tunnettuun Bergbomin sukuun, mutta muutti sukunimensä muotoon Wuorenheimo aateloinnin yhteydessä vuonna 1903. Wuorenheimoa on kutsuttu sillanrakentajaksi vanhan sääty-yhteiskunnan ja modernin innovaatiovaltion välillä. Hänen sisaruksensa Emilie ja Kaarlo Bergbom suuntautuivat puolestaan taiteiden pariin ja perustivat Suomalaisen teatterin eli nykyisen Kansallisteatterin.

 

Vuonna 1910 Suomi-yhtiöstä irtautuneen Henkivakuutusyhtiö Salaman hallintoneuvoston puheenjohtajana toimineen Wuorenheimon on ikuistanut Antti Favén, aikansa ihailluimpia muotokuvaajia. Hänen eteensä asettuivat poseeraamaan niin taiteilijat, runoilijat, valtionpäämiehet kuin poliitikotkin. Loistavana muotokuvamaalarina pidetty Favén oli myös vaativa. Hän saattoi edellyttää malliltaan 30 istuntoa yhtä maalausta kohti. Tunteja kestävä istuminen oli uuvuttavaa, mutta myös hauskaa, sillä taiteilijalla oli tapana keskustella ja ystävystyä mallinsa kanssa työn ohessa. Ainoa mikä vei Favénin epätoivon partaalle oli miesten vaatetus. Upeasta vaatevarastostaan tunnetun taiteilijan silmissä talouselämän ja politiikan pukukoodin mukaiset tummat puvut olivat persoonattomia ja yksitoikkoisia. Wuorenheimon muotokuvassa tummaa pukua kompensoi punaisena leiskuva tausta. Se tuo henkilökuvaan lämpöä ja luonteikkuutta. Malli on kuvattu istuvana suoraan edestäpäin, mutta vartalon kiertyvä asento tuo häneen liikettä ja eloisuutta. Hetkellisen vaikutelman ja näköisyyden vangitseminen oli Favénin bravuuri. Vauhdikas ja varma maalaustapa tallentaa Wuorenheimon kuin kesken intensiivisen keskustelun. Särmikkyyttä hänen leppoisaan olemukseensa tuo värähtämättömän katseen, ilmeikkään suun ja polvella lepäävän rennon nyrkin viestimä päättäväisyys.

 

 

 

Vakuutusyhtiö Salaman perustajajäsen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja 1917-1938 Alfred Oswald Kairamo (Kihlman, v:sta 1906 Kairamo, 1858, Pietarsaari – 1938, Hattula), sign. Antti Favén 1929

 

C06K5654.jpgKasvitieteen professori, osuustoimintamies, senaattori ja kansanedustaja Alfred Oswald Kairamo syntyi Pietarsaaressa merkittävän kansallisen vaikuttajan Alfred Kihlmanin perheeseen. Hän suuntautui opinnoissaan kasvitieteeseen, mutta siirtyi yliopistomaailman jälkeen politiikkaan ja osuustoimintaan. Fennomaanisen liikkeen vaikuttajana hän pyrki horjuttamaan ruotsinkielisen liike-elämän ylivaltaa ja vahvistamaan suomalaisen maaseutuväestön asemaa. Suuressa nimenmuutoksessa vuonna 1906 hän vaihtoi sukunimensä Kihlman muotoon Kairamo. Kairamo oli mukana perustamassa Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiötä eli nykyistä OP-ryhmää, Kajaanin Puutavara Oy:tä (myöh. Kajaani Oy) sekä Pellervo-seuraa. Osuustoimintaliikkeessä hän osallistui aktiivisesti Keskusosuusliike Hankkijan toimintaan. Myöhemmin hänen pojanpoikansa vuorineuvos Kari Kairamo jatkoi isoisänsä viitoittamalla tiellä ja loi pohjan yhdelle Suomen yrityselämän menestystarinoista.

 

Antti Favénin muotokuvassa vuodelta 1929 Alfred Oswald Kairamo on kuvattu ilman ammatista kertovia yksityiskohtia lämminsävyistä taustaa vasten. Saavutusten sijasta taiteilija keskittää huomion mallin luonteenlaatuun. Kairamon ilme on punnitseva. Yhteen puristuneet huulet ja karsastava vasen silmä saavat sen näyttämään hieman varaukselliselta. Paljon kertova yksityiskohta on liivin liepeeseen tarttunut käsi. Yksityiskohtaisen realistisesti kuvattu kämmenselkä, verisuonet ja pitkät sormet paljastavat taitavasti mallin maanläheisyyden, johon kuului puutarhanhoito ja hedelmäpuiden viljely Ellilän kartanossa Hattulassa.

 

Kairamoa on luonnehdittu suorasukaiseksi realiteettien mieheksi, joka ei voinut sietää "haihattelua ja naiivisuutta". Huumoria häneltä ei silti puuttunut. Näin Kairamo kertoi tämän muotokuvan valmistumisesta ystävälleen taidekauppias Ivar Hörhammerille vuonna 1929. Tuona kesänä Antti Favén maalasi Kairamosta kaksi muotokuvaa, toisen Kansallis-Osake-Pankille ja toisen eli juuri tämän muotokuvan Suomi-yhtiölle: ”Minun piti istua joka päivä kaikkein helteisin aika hänen mallinaan! --- Eikö hän voinut maalata aamuisin ja iltaisin, jolloin oli viileämpää? --- Ei! Hänellä ei ollut aikaa maalata kuin keskellä päivää. Aamuisin hän ratsasti ja iltaisin häntä hierottiin. Kyllähän hänen oli hyvä olla viileässä valkoisessa takissaan, mutta minulta sulivat rinnukset, kun hän istutti minua tuntikausia frakissa verannalla kaikkein pahimmassa paahteessa!”

 

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen päämatemaatikko 1908-1913 ja hallintoneuvoston puheenjohtaja 1921-1940 Hugo Magnus Johannes Relander (1865, Viipuri – 1947, Helsinki) sign. Wilho Sjöström 1943

C06K5683.jpg


Hugo Magnus Johannes Relanderin vanhemmat olivat rehtori Johan Richard Relander ja Johanna Katarina Alopaeus. Isänsä jalanjäljissä hän suuntautui aluksi koulumaailmaan. Vuosien 1889-1907 aikana Relander toimi aluksi Tampereen Reaalilyseon matematiikan, kemian ja fysiikan lehtorina ja sitten rehtorina. Tämän jälkeen hänen tiensä johti korkeisiin virkoihin liike-elämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Relander oli muun muassa Suomen valtiovarainministerinä neljässä eri hallituksessa 1920- ja 1930-luvuilla.

 

Vakuutusyhtiö Suomen päämatemaatikkona ja hallintoneuvoston puheenjohtajana toimineen Relanderin muotokuvan on ikuistanut Wilho Sjöström vuonna 1943. Taiteilijalla oli tuolloin jo vankka asema yhtenä valtakunnan virallisista muotokuvamaalareista ja hänen ansiolistallaan olivat muun muassa presidentti Svinhufvudin ja marsalkka Mannerheimin muotokuvat. Sjöströmin kuva Relanderista on realistinen ja inhimillinen. Miljöömuotokuvassa työhuoneen biedermeiertuoli edustaa perinteitä ja puhelin modernia maailmaa. Henkilökuvauksen piirustuksellista tarkkuutta elävöittää punaruskean, vihreän ja harmaan vivahteikas väriasteikko. Sikari kädessä kuvattu malli näyttää juuri seisomaan nousseelta. Hän on valmis kohtaamaan sisääntulijan, ja taipuu lähes huomaamattomasti kohti katsojaa. Asento on samanaikaisesti kysyvä, päättäväinen ja periksi antamaton. Muotokuvan edessä on helppo ymmärtää, miksi Relanderia kunnioitettiin nimensä etukirjaimista H.M.J. ja olemuksestaan syntyneellä lempinimellä ”Hänen majesteettinsa”. 

 

 

 

 

Haluamme kiittää suuresti taidehistorioitsija Tuija Peltomaata, joka on kirjoittanut tekstit. Hänen avullaan olemme pystyneet kertomaan teille enemmän näistä kulttuurisesti arvokkaista Suomi-yhtiön esineitä. Ilman häntä näin syvään pureutuva kokonaisuus ei olisi ollut mahdollista. Kiitos!

 


 

Joulukuun kuukausihuutokauppa


Näyttö ja huutokauppa: 15.-18. joulukuuta
Näyttö avoinna arkisin klo 12-19, la-su klo 10-11, Huutokauppa pidetään la-su klo 11 alkaen
osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, Helsinki.

 

Tarjousten jättö

 

Ennakko- ja puhelintarjousten jättö alkaa perjantaina 9.12. klo 9.00 ja päättyy huutokauppapäivänä tuntia ennen huutokaupan alkua. Huomaa, että lauantaina myytävistä kohteista voi jättää tarjouksia lauantaihin 17.12. klo 10.00 saakka ja sunnuntain kohteista sunnuntaihin 18.2. klo 10.00 saakka.

 

 

Teksti: Tuija Peltomaa

Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Wikipedia

Lähteet: 

  • Kansallisbiografian artikkelit seuraavilta kirjoittajilta: Tapio Markkanen (Donner), Jaakko Ignatius (Homén), Markku Tyynilä (Eneberg), Jorma Kallenautio (Lavonius) , Raimo Savolainen (Wuorenheimo), Martti Häikiö (Kairamo)
  • Tutta Palin, Oireileva miljöömuotokuva, 2004.
  • Tutta Palin Modernin muotokuvan merkit, 2007.
  • Ars Universitaria. Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista, 1990.
  • Dorthy Aminoffin haastattelu 2003, Tuija Peltomaa (Tervo)

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

 

Suomen hulppein nukkekoti huutokaupataan joulukuussa - Arvo yli 50 000 €    Blogijoulukalenterin ensimmäinen luukku

C06K5713-227183-edited-012542-edited-095033-edited.jpg   C06K5628-074034-edited-293113-edited.jpg

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Suomi-yhtiön muotokuvat joulukuun huutokaupassa

Posted by Joonas Mutkala

13.12.2016 11:03:19

Kulttuurisesti arvokas alkuperäinen Suomi-yhtiön sisustuskokonaisuus muotokuvamaalauksineen etsii uutta omistajaa Helanderin joulukuun huutokaupassa. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan. Tässä blogissa kerromme muotokuva taiteesta yleisesti sekä Suomi-yhtiön muotokuva maalauksissa olevista henkilöistä.

C06K5628-074034-edited.jpg

Kuvassa Waldemar Eneberg, sign. Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela, monogrammisign.)

Yleistä muotokuvista

 

Muotokuva on taiteen pitkäikäisimpiä ja elinvoimaisimpia kuvatyyppejä. Se on kestänyt niin valokuvauksen keksimisen kuin uudet sähköiset tallennusmuodot. Nykyisessä selfie-kulttuurissa perinteinen muotokuva on saanut uusia ulottuvuuksia. Siinä missä kännykkäkameralla ikuistetut ja sosiaalisessa mediassa levitetyt selfiet kertovat useimmiten ihanneminästä mallin omin silmin nähtynä, taiteilijan maalaama muotokuva esittää mallinsa sellaisena kuin toinen henkilö hänet näkee. Juuri toisen, tuntemattoman ihmisen katse tekee muotokuvasta kiinnostavan. Toisinaan se on ihannoiva, toisinaan realistinen. Joskus se on suoruudessaan armoton.

Vaikka tilausmuotokuvien perinteeseen kuuluu mallin määritteleminen ensi sijassa ammatin ja saavutusten kautta, jokainen muotokuva sisältää mielenkiintoisia viitteitä erilaisiin luonteenlaatuihin ja persoonallisuuden piirteisiin. Näemmekö mallin seisovana kokovartalokuvassa vai istuuko hän työ- tai nojatuolissa? Katsooko hän suoraan kohti vai suuntaako hän katseensa kaukaisuuteen? Miten hän on pukeutunut? Ovatko hänen kätensä näkyvissä? Ovatko ne nyrkissä, levollisesti polvella vai pitävätkö ne kiinni jostakin? Onko kyseessä miljöömuotokuva, jolloin mallia ympäröivä tila esineineen on olennainen osa kertomusta?

maalareista kuvaa.jpgHuutokauppa Helander on saanut joulukuun huutokauppaan myyntitoimeksiannon Vakuutusyhtiö Suomen kokoelmiin kuuluvasta 19 muotokuvasta. Toimeksianto on laajuudessaan ainutkertainen ja suomalaisessa huutokauppahistoriassa poikkeuksellinen, sillä samanaikaisesti muotokuvakokoelman kanssa myyntiin tulee Suomi-yhtiöiden hallintoneuvoston kokoussalin alkuperäinen jugendtyylinen irtaimisto. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan.

Kokoelman taiteilijoiden joukossa on suomalaisia eturivin muotokuvamaalareita: Eero Järnefelt, Antti Favén, Wilho Sjöström, Tapani Raittila, Eero Snellman, vain muutamia mainitakseni. Eero Järnefelt ja Wilho Sjöström lasketaan Suomen itsenäisyyden alkuvuosien tärkeimpiin muotokuvaajiin. Toisin kuin kokoelmassa edustettuna oleva Akseli Gallen-Kallela, heidän suhtautumisensa muotokuvaan oli mutkaton. Tilaukset turvasivat toimeentulon, mutta olivat myös haaste yksilöpsykologiasta kiinnostuneille taiteilijoille. Vaikka yritysmuotokuvia ei aina maalattukaan loppuun saakka malli-istuntojen aikana - olihan valokuvaus ollut 1800-luvun lopulta alkaen yksi taiteenlajin apuvälineistä - tilaustyön parissa puurtava taiteilija toimi aina oman ammattiylpeytensä, mallin mielipiteiden ja tilaajan odotusten ristiaallokossa. Kontakti vieraan ihmisen kanssa ei onnistunut kaikilta. Se vaati taiteilijalta psykologista silmää, ihmissuhdetaitoja sekä diplomaattista ja kärsivällistä luonnetta.

Suomi-yhtiön kokoelman 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistuneet muotokuvat edustavat niin sanottua miljöömuotokuvaa. Lajityyppi syntyi naturalismin aikana, ja sen tavoitteena oli uudistaa muotokuvausta samalla, kun mekaaniseksi koettu valokuvaus valtasi alaa maalatulta muotokuvalta. Taiteen harrastajalle miljöömuotokuvat ovat antoisia. Ne kertovat mallin tunnistettavien piirteiden ja karaktäärin lisäksi hänen arkiympäristöstään. Miljööt sisältävät viittauksia tieteen ja talouselämän historiaan. Kun yksityiset muotokuvat siirtyivät 1900-luvulla yhä useammin valokuvaajan tehtäväksi, maalattu muotokuva säilyi merkkinä statuksesta, mallin erityisestä asemasta suvussa, yhteisössä tai yhteiskunnassa. 1900-luvun modernismin myötä muotokuvamaalarit korvasivat esinerekvisiitan yhtenäiseksi seinäpinnaksi jätetyllä taustalla. Katse keskittyi mallin psykologisen luonnehdintaan. Henkilö- ja muotokuvilla oli huomattava osuus esimerkiksi Tapani Raittilan tuotannossa. Hän yhdisti piirustuksellista ja maalauksellista käsialaa ja ikuisti mallinsa hillityin murretuin värein kasvoihin ja näköisyyteen keskittyen, ympäristön yksityiskohdat minimoiden.

Vakuutusyhtiö Suomen hallintoneuvoston kokoussalin kiinteään sisustukseen kuului kolme muotokuvaa. Ne oli ripustettu riviin stukkotyönä toteutettujen uurrettujen pilastereiden jakamalle seinälle. Seinät kärsivät sodan aikana huomattavia vaurioita, mutta maalauksen säästyivät. Kaikki kolme pitkällä seinällä ollutta muotokuvaa ovat korkeita ja suorakaiteen muotoisia. Niissä on yhdenmukaiset mahonkikehykset, joiden alareunaan on leikattu mallin nimi. Maalauksen mallit olivat E. A. Homén, A. S. Donner ja H. M. J. Relander. Lisäksi salissa olivat oven päällä Waldemar Enebergin ja takaseinällä A. Osw. Kairamon muotokuvat. Ikkunaseinälle salin päätyyn oli sijoitettu E. E. Kaslinin ja W. A. Lavoniuksen muotokuvat.

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja ensimmäinen päämatemaatikko 1890-1898 Anders Severin Donner (1854, Kokkola – 1938, Helsinki), ei sign. (Torsten Wasastjerna)

 

C06K5688.jpgAnders Severin Donner teki mittavan akateemisen uran Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto). Kokkolalaisen  kauppaneuvoksen poika nimitettiin 28-vuotiaana Tähtitieteen professoriksi. 1900-luvun alussa hän ehti toimia myös yliopiston rehtorina ja varakanslerina. Donnerin tieteellisistä hankkeista merkittävin oli valokuvaukseen perustuva tähtien taivaankarttahanke ”Helsinki carte du ciel” eli Helsingin tähtiluettelo. Se julkaistiin vuosina 1903-1937 merkittäviltä osin Donnerin oman taloudellisen panostuksen turvin. Akateemisten toimien ohella Donner osallistui aktiivisesti liike- ja talouselämään. Hän oli Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja yhtiön ensimmäinen päämatemaatikko vuosina 1890-1898.

Muotokuvassa huomio kiinnittyy Donnerin ilmeikkäisiin kasvoihin. Sakettiin ja plastroniin sonnustautuneen mallin karismaattinen katse kertoo tarkkaavaisuudesta ja älyllisyydestä, hyvin hoidetut parta ja viikset sivistyneisyydestä. Takana näkyy kaksi uusrenessanssityylistä kirjahyllyä täynnä kirjoja: viittaus tieteeseen ja tietoon. Kädessä Donner pitää luonnontieteellisiin harrastuksiin ja matemaatikon tehtäviin viittaavaa paperia. Maalauksen väriasteikossa toistuvat ruskean ja vihreän sävyt. Sommittelua rytmittävät lattian ruudukot ja nahkaselkäisten kirjojen kultapainatukset. Pieni tärkeä yksityiskohta on kellonvitja ja siihen ripustettu Suomi-yhtiöiden jetoni.

Signeeraamattoman muotokuvan tekijäksi on kirjattu Torsten Wasastjerna. Noin vuonna 1890 valmistunut maalaus edustaa tämän monipuolisen ja teknisesti taitavan muotokuva- ja maisemamaalarin varhaiskautta, jota pidetään Wasastjernan taiteellisesti vahvimpana aikana. Vuonna 1889 Wasastjerna oli maalannut setänsä, lääketieteen professori Osvald Wasastjernan muotokuvan. Onnistunut maalaus toi hänelle runsaasti uusia tilaustöitä ja teki hänestä luontevan valinnan myös toisen yliopistomiehen Anders Donnerin muotokuvan tekijäksi.

 

 

C06K5689.jpgVakuutusyhtiö Suomen ensimmäinen ylilääkäri 1890-1926 Ernst Alexander Homén (1851, Pieksämäki – 1926, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1912

 

Pieksämäkeläiseen pappissukuun kuulunut Ernst Alexander Homén oli Vakuutusyhtiö Suomen ensimmäinen ylilääkäri. Hänet tunnetaan bakteriologian ja neurologian uranuurtajana ja yhtenä merkittävimmistä suomalaisista lääketieteilijöistä. Robert Tigerstedtin ohella Homén oli oman aikansa ainoa suomalaistutkija, jota ehdotettiin lääketieteen Nobelin palkinnon saajaksi. Patologisen anatomian professorina Homén jäi mieliin mukaansatempaavana, helposti innostuvana ja rönsyilevänä luennoitsijana.

Eero Järnefeltin maalaamassa muotokuvassa Homén seisoo työhuoneessaan. Miljöömuotokuvan periaatteita noudattaen häntä ympäröivät arkipäiväiseen elämänpiiriin ja ammattiin liittyvät esineet. Pöydällä on pääkallo ja tislauspullo ja taustalla muuta lääketieteeseen liittyvää esineistöä. Vaikka hiukset ovat päälaelta harventuneet ja paksut mursunviikset harmaantuneet, kohotetuissa kulmakarvoissa ja tarkkaavaisissa silmissä on poikamainen pilkahdus. Niissä Järnefelt on onnistunut tavoittamaan jotain olennaista mallistaan. Homén oli vauhdikas persoona ja Hangon kylpylaitoksen ylilääkärinä työskennellessään (1888-1898) tuttu näky Achilles-ratsun selässä Hankoniemen hiekkanummilla.

 

 

 

 

Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja 1890-1891 Waldemar Eneberg (1840, Närpiö – 1904, Helsinki), sign. Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela, monogrammisign.) 1890-1891

 

C06K5628.jpgWaldemar Eneberg oli lahjakas talous- ja hallintomies, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, poliitikko ja senaattori. Hän kirjoitti Vakuutusyhtiö Suomen säännöt, jotka loivat pohjan yhtiön menestykselle ja toimivat esikuvana myöhemmille suomalaisille henkivakuutusyhtiöille. Enebergin isä oli Närpiön kappalainen, sittemmin Kokemäen kirkkoherra Isak Reinhold Eneberg ja äiti vapaaherratar Fredrika Lovisa von Knorring. Myös Eneberg sai aatelisarvon vuonna 1903. Tunnuslauseekseen hän otti katajaan viittaavasta sukunimestään johdetun moton "taipuu ei taitu".

Akseli Gallen-Kallelan vuosina 1890-1891 maalaama muotokuva on nuoren taiteilijan mestarinäyte. Eneberg nojaa valkean liinan peittämään pöytään, jolla lepää kaksi lakiin viittaavaa kirjaa. Puolivartalokuva ja taustan voimakas punainen sävy alleviivaavat mallin intensiivistä läsnäoloa. Asento on rento ja kiireetön. Katse suuntautuu kauas kuvan ulkopuolelle. Kädessä oleva paperi vihjaa meneillään olevaan ajatustyöhön. Kasvoille lankeava valo on kuin merkki edessä avautuvasta tulevaisuudesta. Elämänkokemuksesta kertovat ilmerypyt korostavat mallin yksilöllistä näköisyyttä ja tuovat kuvaan lämpimän inhimillisen latauksen.

 

Esittelemme loput muotokuvien malleista seuraavassa blogikirjoituksessa!

 


 

Joulukuun kuukausihuutokauppa


Näyttö ja huutokauppa: 15.-18. joulukuuta
Näyttö avoinna arkisin klo 12-19, la-su klo 10-11, Huutokauppa pidetään la-su klo 11 alkaen
osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, Helsinki.

 

Tarjousten jättö

 

Ennakko- ja puhelintarjousten jättö alkaa perjantaina 9.12. klo 9.00 ja päättyy huutokauppapäivänä tuntia ennen huutokaupan alkua. Huomaa, että lauantaina myytävistä kohteista voi jättää tarjouksia lauantaihin 17.12. klo 10.00 saakka ja sunnuntain kohteista sunnuntaihin 18.2. klo 10.00 saakka.

 

 

Teksti: Tuija Peltomaa

Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Wikipedia

Lähteet: 

  • Kansallisbiografian artikkelit seuraavilta kirjoittajilta: Tapio Markkanen (Donner), Jaakko Ignatius (Homén), Markku Tyynilä (Eneberg), Jorma Kallenautio (Lavonius) , Raimo Savolainen (Wuorenheimo), Martti Häikiö (Kairamo)
  • Tutta Palin, Oireileva miljöömuotokuva, 2004.
  • Tutta Palin Modernin muotokuvan merkit, 2007.
  • Ars Universitaria. Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista, 1990.
  • Dorthy Aminoffin haastattelu 2003, Tuija Peltomaa (Tervo)

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

 

Suomen hulppein nukkekoti huutokaupataan joulukuussa - Arvo yli 50 000 €    Blogijoulukalenterin ensimmäinen luukku

C06K5713-227183-edited-012542-edited-095033-edited.jpg

more

Topics: Huutokaupat, Alan uutisia

Tilaa blogi sähköpostiisi!